Eli oltiin taas Nauravan Koiran / Lotta Vuorelan ohjaamissa parituntisissa agitreeneissä Kana-areenalla.
Ah, ihana olla sisällä hallissa, eikä ulkona, kun koko aamun tuli vettä taivaan täydeltä.
Pitkästä aikaa siis jotain agijuttuja Soolonkin kanssa. Kamala, yli kuukausi sitten oli viime kerta kun ollaan enempi aksajuttuja tehty. Kotona ollaan kyllä meidän parilla vaivaisella aidalla harjoteltu vähän takaakiertoa yms tosi pientä, mutta vähän ollu hiljaiseloa, koska toi jälkikurssi nyt meni päällekkäin meidän agivuoron kanssa ja sai jäädä, kun siellä ei ole kumminkaan ketään ohjaamassa meitä joka kerta eteenpäin, niin ajattelin meidän hyötyvän enemmän tosta jälkikurssista.
Tänään päivä aloitettiin yhdeksältä. Ensimmäisenä puheenaiheena oli kontaktit, mä oon yrittänyt miettiä, että miten mä meinaisin Soololle ne opettaa.
Joskus aiemmin oli kosketusalusta jotenkin mielessä, nyt ei olla naksuteltu sitäkään… Tässä taas yks uus vaihtoehto !
Nyt Lotta neuvoi meille Silvia Trkmanin ”laatikkokontaktit”. Kyseessä siis ihan 2on2off -kontaktit, eli koira pysähtyy kontakteille ja takajalat on kontaktilla, etutassut maassa.
Esim. juoksukontaktit kuulostaa jotenkin tosi etäiseltä ja haastavalta opettaa hyviksi ja kun pitäis kuulemma opettaa vielä suuntakäskytkin miljoonaan eri suuntaan hyviksi ja siihen menis aikaa niin sairaasti, että sais hyvät.
– Ensin opetetaan laatikon kanssa se, mitä koiran pitäis tehdä loppukontaktilla erikseen ja vasta viimeisenä viedään se sinne oikeille agiesteille, jolloin koira jo periaatteessa tietää, mitä sen tulis tehdä siellä loppupäässä.
– Alkuun aloitetaan naksuttelemalla ihan vaan siitä, että koira laittaa etutassut laatikon päälle, sitten kun menee kokonaan sen päälle (siis myös takatassut) ja siinä naksutellaan. Sen jälkeen vaan siitä, että etutassut on maassa ja takatassut laatikon päällä.
– Palkka mieluummin maahan, kuin suoraan koiran suuhun.
– Koiraa ei auteta tai ohjata laatikon päälle, se saa itse tarjota ja olla aktiivisena osapuolena. Käskysanaa EI käytetä. Naksutellaan, palkataan ja kehutaan vaan oikeasta toiminnasta. Itse alkuun voi olla kyykyssä tai seistä laatikon vieressä tms.
– Tässä vaiheessa sitten aletaan treenata etäisyyttä siihen koiraan, joka seisoo takajalat laatikolla, juostaan vierestä, lähetetään kauempaa, juostaan kauemmaksi, eteen tai taakse jne, vaikka mitä variaatioita, kaikkea mahdollista.
– Vapautus tärkeä treenattava sitten. Siihen pitää päättää joku helppo sana, millä vapauttaa sen. ”Vapaa”, ”tule” tai ”jes” tms. Ja vaikka lelu lentää.
– Yritetään päästä ruokapalkasta aika pian pois, palkataan laatikolla seisovaa koiraa revittämällä lelulla suussa – koiran on pysyttävä silti oikeassa asennossa – ja sitten vapautus vaikka lentävälle lelulle.
– Laatikon siirtäminen oikeille kontakteille sujuu sitten aika yksinkertaisesti myös. Laatikko laitetaan esteen viereen ja sieltä sitten ylhäältä ensin koira hakeutuu laatikolle tuttuun tapaan, tätä toistetaan ja pyöritellään monesti ja molemmilta puolilta.
Sitte laatikko vaan esteen alle/pois kokonaan ja koiran pitäis hoksata myös se siinä kontaktilla jotenkin. Näitä sit treenaillaan ja toistellaan.
Aloitettiin ja saatiin vähän kokeilla käytännössä tätä siinä naksutella. Heti alkuun kun tuli toinen koira toiselle puolelle hallia, niin Solpalla ei oikein riittänytkään keskittymiskyky vaan oli menossa moikkaamaan kaveria — hallintaa lisää. Ja kontaktitreenejä, katse, luonnossa yms. Välillä tein niitä tosi ahkeraankin sen kanssa, mutta sit se on vähän jäänyt taas, lisää vaan.
Mutta joo, saatiin Solppana laatikon päälle ja pääsin naksuttelemaan jo siitäkin, että oli etutassut maassa, vaikka sitä haettiinkin jonkin aikaa. Välillä tuli väyväyväy komennusta yms, mutta sitä ei huomioida ja ei tehdä sillon mitään, jos alkaa komentamaan.
Ja sit myös pari vapautusharjoitusta. Pitää vaan muistaa, ettei opeta pentua siihen, että se mun liike on se vapautus, vaan se käsky.
Sitten harjoiteltiin rengasta, semmosella rengasleikillä. Lotalle nakkia ja Evielle nakkia, toinen toiselle puolelle rengasta ja toinen toiselle. Sitten vaan namilla koiraan huomio ja ”rrrengas” ja palkka lentää maahan, sit perään toinen huutaa että ”rrrreengas” ja taas palkkaa. Solpan mielestä ainakin tosi kivaaa ja tällön tulee varmuutta, ettei tuu niitä sivustamenoja tms, nytkin aina keskeltä vaan. :–)
Tätä voi kuulemma ’leikkiä’ vaikka odotellessa jonkun kanssa ja renkaalla voi melkein huoletta mennä edestakaisin näin, toisin kuin esim. kontakteilla tms.
Lopuksi tehtiin lyhyttä rataa, missä harjoiteltiin takaaleikkausta. Tää vaatiikin nyt paljon treeniä, koska ei meinannut alkaa kääntymään kunnolla. No, eihän me ollakaan tätä niin paljoa oikein treenailtu. Ja mulla ohjauskuvio myös kans aika hukassa, siinäkin meni oma aikansa, että mä tajusin, että mitenkä sitä pitäis taas ohjata… moneskohan kerta sekin on, kun yritän sitä oppia ja painaa mieleen. :’–DD Noh, tämmöstä tää aina on.
Lelulla avustettiin sitten irtoamaan siinä ja kyllä pari kertaa saatiin onnistumaan kääntymäänkin ihan hyvin, mutta tätä pitää kyllä harjotella lisää, koska se on kumminkin aika osaamatonta vielä :–D
Ai joo, ja sitten vielä niistä riman korkeuksista. Nyt Lotta sano, että vois alkaan pitää jo rimojakin Solppanalla, eikä ilman / rimat melkein maassa juosta läpi, jollain 35cm korkeudella.
Häksissä Soolo yritti alkuun, että josko hän voisi täällä vähän pitää meteliä ja jos pääsisi ulos täältä väyväyllä, mutta kun ei huomioinut, niin oli aika nätisti ja hiljaa siellä sitten pääosan ajasta. Tänään kans tuli vähän pieniä vihjeitä siitä, ettei Soolo olis enää iihan pikkupoika… Vaikka ei se vielä nosta edes jalkaa… :–D
Mutta siis tosi antoisa päivä taas kaikenkaikkiaan ja saatiin paljon eväitä ja treenattavaa jatkoon ! =) Hihihii, nyt taas tekis niin mieli aksailemaan, vähän ehti jo unohtua se et kuin kivaa se onkaan tässä kuukauden aikana :–D