nuuhnuuh.

Pätevä ootko. Tein aamusella ja sit illalla ennenkö alko hämärtyyn jäljet soololle. Tässä ollaan jälkeilty muutenkin välillä, mutta en oo tänne sepostellut kaikkia. Suht laiskaa kumminkin, kun toi jälkien teko on musta niin rankkaa kyykistellä ja laittaa namia joka askeleelle!

Eka jälki nurmikolla, joku 15m suora ehkä, kokeilin nyt ekaa kertaa ihan liotettua kuivamuonaa. Mutta tää oli ihan sairaan pätevä tällä, siis ei mitään semmosta samanlaista hoppuilua ja tarvinnu ees paljoo jarruttaa. Hypin melkein riemusta tän jälkeen kun meni niiiiiiin hyvin, jäljesti tosi tarkasti ja mentiin ihan löysällä liinallakin melkein matka. jES!

Toinen jälki oli sit tuplasti pidempi ainakin. Tää pellolla. Alussa rauhottelin pitkään ennen kun mentiin, kun oli niin täpinöissään kun ties taas pääsevänsä jälkihommiin. Liina taas jalkojen alta. Tässä joutu taas vähän enemmän jarruttelemaan välillä, ei siis ollakaan päästy tästä veturivaiheesta kunnolla, mutta paranee koko ajan, kun en enää pidäkään palkkaa lopussa. Mutta nenä pysyy koko ajan maassa kumminkin. Näitä tehdään nyt lisää, kun löysin ton sopivan peltotilkun, mihin voi just tehdä jälkiä.

Voih, kohta tulee talvi ja sit ei voi enää. Nyt keskitytään tähän enemmän, kun tottisteluun, koska talvella on aikaa hioa tokojuttuja. Ainakin yritän saada aikaseks tehdä jälkee.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *