Eilen oltiin illalla taas agitreenailemassa. Rata oli ihan mukava, ei liian hankala, mutta oli ihan usuia juttujakin ja solppis meni lujaa:) Ratapiirroksessa on taas mittasuhteet vähän pielessä, kun ei kaikki esteet taivu ihan oikein yms : D Mutta ehkä siitä vähän saa selvää, mitä ollaan tehty. Mm. toi seiskaputki on iha väärän mallinen:D:D
Alkupätkä meni hyvin heti ekalla, kepeillä propleemia. Pitää niitä nyt harjoitella ihan kokonaan erillisenä muista esteistä vielä. Jättää edelleen usein mm. sen vikan välin pujottelematta. Viretila nousee radalla liian korkeaksi, niin se ei sitten kykene suorittamaan niitä vielä yhdessä muiden kanssa ja mäkin sit turhaudun kun ei meekään.
Keppien jälkeen mun pallo päässä oli jotenkin hukassa ja en ollu yhtään mukana XD Mut sit kun uudestaan yritettiin, niin jepa. A-esteellä kontaktit jees.
Tästä hyvin kasiesteelle saakka.
Kasiesteelle olisin voinut antaa irrota paremmin ja luottaa sen irtoamiseen, koska se oikeasti irtoaa esteille. Ysille harjoiteltiin ihan uutena juttuna sylivekkiä. Tätä en oo ikinä ennen tehnyt ja kartturilla olikin aluksi aikamoisia vaikeuksia sisäistää uutta ohjaustekniikkaa. Kuivaharjoittelin tätä oman vuoron jälkeenkin monta kertaa XD. Solppis kumminkin oppi sen ihan jees tuohon kohtaan. Kääntyä vois vieläkin tiukemmin, mutta se tulee myös mun omasta liikkeestä sitten, kun teen siitä terävämmän.
Saatiin tää sujumaan tosi hyvin ihan radassakin.
Sylivekki on sellainen ohjaus, että ohjaaja vekkaa riman puoliväliin, hidastaa koiraa siinä ja sitten saa kääntymään tiukasti toiseen suntaan. Tehtiin tää tohon kasi ja ysi esteen väliin, mistä käännyttiin tiukasti putkelle. Saman jutun ois voinut tehdä myös ysiesteelle, jos kierrättää koiran putkien kautta. Me tehtiin kumminkin toiselta kautta ja käänty se sieltäkin hyvin, koska takana ei ollut mitään koiraa vetävää estettä. Kuulemma sellasia kohtia, mihin sylivekki on paras mahdollinen juttu, ei oo yleensä radoilla kovin monesti, mutta sitten kun on, niin se onkin tosi kätsy:D
Loppuun tehtiin sitten rata ”nollana” keppien jälkeen. Solppis oli kuulemma ihan älyttömän nopea ja siinä on potentiaalia tolla vauhdilla:))) Luulin ensin, että saatiin vaan tuurilla mentyä toi läpi, muttakun saatiin toisellakin kertaa oikein, niin pakko uskoa, että kai me sit opittiin jotain tällä kertaa:) Ja tälläkertaa ei yllätykseks sattunut sitten kummallekkaan yhtään mitään vahinkoja :—)))
Tehtiin treeneissä myös tokojuttuja jonkin verran. PAIKKAMAKUU, se suju niiiin hyvin, että olin älyttömän ylpeä kakarasta. Soolo ei noussut kertaakaan, ja vaan iiha pikkusen viuviu alussa. Pysy ainakin reilun minuutin kerrallaan, vaikka vieressä kaverin koira meni agilityä. Toinen treenikaveri myös teki häiriötä solpon vieressä, seurauttamalla yms. Ja solppis tapitti mua ja oli hieno! <3 Ei varmaan pidä liikaa ylistää.... sillä huomisessa möllitokossa se kumminkin nousee tai sekoilee kaikkea muuta mahdollista paikkamakuussa.. No, harjoittelemaan sinne vain mennään onneksi vielä !(: