kakkosen syksy käyntiin anatomian ja immun parissa

Taas ollaan oltu Tarton puolella jo hyvän tovin ajan. Koulu on lähtenyt mukavasti käyntiin, vaikkakin stressikäyrät on olleet hieman korkeammalla, kuin odotin!
Vapaa-aika on hieman vähissä, jos yhteen viikkoo sisällytetään kolme esitelmää ja kaksi tenttiä, joskin laiskuuden iskiessä pystyin onneksi yhden tentin siirtämään seuraavalle viikolle;)


Okei, on meillä hauskaakin välillä pidetty – tässä kiusataan uusia fukseja keskustassa;) Pojat oli tietty mukana ihmettelemässä.

Meidän lukujärjestys koostuu tällä hetkellä jo hieman mielenkiintoisemmista aiheista, kuin aiemmin. Jee! Pikkuhiljaa alkaa tuntua siltä, että päästään lähemmäksi sitä todellisuuden ammattia. Anatomiassa ollaan jälleen leikelty ja opeteltu verisuonia – eli opetellaan kaikki valtimot ja laskimot, pienen pienetkin. Nämä tentitään taas suullisesti meidän leikkelemistä malleista. Tämän jälkeen meillä on lisäksi myös kirjallinen koe näistä, joka olisi todella helppo, jos vaan omistaisi valokuvamuistin! Seuraavaksi olisi vielä vuorossa imusolmukkeet ja hermot! Ja sit on anatomia paketissa!!! Sen jälkeen on biletän kyllä mielessäni kuukauden.



Muutama koulukirja & kotikatu <3

Anatomian lisäksi meillä on toinen erittäin työllistävä kurssi meneillään – immunologia. Immusta meillä on joka viikko joko pakollinen esitelmä (seminaarissa, jossa noin neljä esitelmää kerralla ja sen jälkeen niistä keskutellaan ja kysellään toisilta) TAI n. 500-800 sanainen essee, minikokeet ja vielä lisäksi luennot ja nekin olisi hyvä ymmärtää vielä kotonakin!:) Opettaja on kyllä todella kiva ja tuntuu, että oon oppinut tällä kurssilla jo huimasti! Eli vaikka töitä onkin tehtävä paljon, niin se kannattaa.
Näiden lisäksi on virologiaa, fysiologiaa, mikrobiologiaa, eläinten hyvinvointi ja suojelu -kurssi, patologiaa, sekä erityiskurssi maatilan eläimistä (eli vieraillaan navetoissa, opetellaan sikojen, lehmien, lampaiden elämää ym.). Voin sanoa, että aika ei oo käynyt pitkäksi!!


Onnelliset pojat juoksemassa Vorbusella.

Kävin koirien kanssa kisaamassa Suomessa ollessa aika paljon ja tehtiin me Soolon kanssa yksi nollakin. Harmillisesti ei saatu vaan SERTIä, kun oltiin toisia, vaikka kovaa mentiinkin! Keijo aloitti myös kisaamisen, silläkin nollat on lähellä ja kisaaminen tuntuu tosi kivalta! Käytiin myös Viron puolella Viljandissa kisaamassa kahden päivän verran, siellä Keijo sijoittui toiseksi saaden harmillisen vitosen (yksi rima) – muuten ei ihmeellisiä tuloksia. Pohja oli aika haastava, kun oli satanut ennen meidän startteja aika paljon ja nurmikenttä oli aikamoista kuravelliä :(.

Ollaan myös päästy takaisin treenien pariin ja on ihan huippukivaa, että on taas säännölliset treenit ohjauksessa. Jaanikalta ollaan saatu taas paljon uusia vinkkejä ja on superhyvä, että Jaanika vaatii erityisesti multa enemmän. Kontakteilla ollaan edistytty, kun joku kerrankin vaatii multa sen, että en himmaile ja varmistele kontakteilla, niin varsinkin Keijon kontakteista alkaa tulla aika mageet! Mun oman liikkeen merkitys siis vähenee entisestään niillä ja uskallan pian juosta ihan täysiä koko radan ajan – ainakin toivottavasti!!:D



Vielä yks juttu, mikä teki mun elämästä pitkäksi ajaksi aika luksusta, hankin nimittäin pojille autoon Variocage-häkin. Se oli kallis, mutta jo nyt ihmettelen, miten oon voinut elää ilman tuommoista häkkiä autossa! Niin ihanaa, kun ei tarvi köyttää takaluukkuun tai miettiä, koska ne on etupenkillä kuraisilla tassuillaan pilaamassa koko autoa!! Tässä on vielä väliseinä, niin treeneissäkin superkätevä ottaa vain toinen koira autosta ulos, vaikka molemmat olisi tietysti ehdottomasti tulossa mukaan silloin.

Keijon agilitykuvat: Ilona Karjalainen

4 vastausta artikkeliin “kakkosen syksy käyntiin anatomian ja immun parissa”

  1. Aivan loistava blogi, sai minut taas innostumaan entisestään n.n Unelmani on ollut jo lapsesta asti tulla eläinlääkäriksi. Olen kuitenkin alkanut epäillä onko minusta sellaiseksi, olenko tarpeeksi älykäs jne.. Pelkään mm. etten pääsisi tenteistä läpi ja minut potkittaisiin pihalle koulusta. Lukio-opintoni ovat menneet ihan hyvin jne, mutta en kai vain luota itseeni tarpeeksi :/

    1. Heippa Sini ja kiitos ihanasta kommentistasi!:) Viestisi kuulostaa ihan siltä, mitä itse olisin voinut kirjoitella yläaste- ja lukio-aikana. Ammattina eläinlääkäri on myös mulla ollut lapsuudesta asti haave. Koskaan en kuitenkaan oikein uskaltanut puhua siitä, koska pelkäsin, ettei musta välttämättä olisi siihen tai en pääsisi koskaan kouluun sisälle. Toisin onneksi kävi, kun uskoin tarpeeksi kovasti itseeni ja unelmiini! Se kannattaa ehdottomasti!
      Mä myös pelkäsin, etten oo tarpeeksi viisas tai muuta höpönlöpöä, koska en ollut se täyden kympin oppilas joka aineessa;)

      Meillä ainakin täällä on ollut niin hyvä luokkahenki, että jos on tullut jostakin tentistä hylätty, niin joku kavereista on varmasti ollut auttamassa ja potkimassa seuraavaan tenttiin lukiessa. On totta, että tahti on välillä varsin kova jo näissä ensimmäisissä opinnoissa ja uskon sen vaan kiihtyvän, mutta mä silti tykkään tästä! Eli kyllä töitä joutuu tekemään, sitä en kiellä. Tää on kuitenkin sitä, mistä oon aina unelmoinutkin, joten pienissä motivaatiokuopissa muistelen vaan sitä, miksi tähän ryhdyin 😉
      Ja täältä ei kyllä mun käsityksen mukaan kovin helposti potkita pihalle, vaikka muakin sillä peloteltiin hakiessa. Maksetaan koulusta, joten ei tapahdu kovin heppoisin perustein (vaan esim. ettei sulla opinnot etene yhtään pariin vuoteen, niin ehkä sit ;D). Helsingissähän sitä vaaraa ei ollenkaan oo. Toki itse ainakin haluan yrittää pysyä tahdissa mukana ja valmistua ajoissa;)

      Lukiossa kannattaa keskittyä fysiikkaan, kemiaan ja biologiaan. Niistä on paljon hyötyä täälläkin, sen oon huomannut monesti! Ne luo hyvää pohjaa tänne opiskelulle, kuten myös Helsinkiin ja sen pääsykokeisiin.

      Tsemppiä opiskeluihin ja hakemiseen! Kirjoittele ihmeessä, jos tulee mieleen jotain kysymyksiä 🙂

      1. Voi kiitos paljon rohkaisevasta vastauksestasi! Ammatinvalinta on askarruttanut minua jo pitkään ja mikään ei ole tuntunut yhtä omalta kuin eläinlääkäri, mutten luottanut että minusta on sellaiseen. Nyt minulla on kuitenkin taas uutta intoa ja toivoa tämän asian saralla 😉
        Noita luonnontieteitä on tullut luettua, keväällä kirjoitan biologian sekä kemian. Fysiikkaa luin vain muutaman kurssin, joten jos olisin esim. valmennuskurssille pyrkimässä, niin näinköhän siellä katsotaan hyvällä tälläisiä kaltaisiani noviiseja (: Tarto tosin kiinnostaa minua tällä hetkellä Helsinkiä enemmän, sillä olen aina haaveillut kansainvälisemmistä opinnoista ja uusiin kulttuureihin tutustuminen kiehtoo.

        Kuulin tuossa myös vähän aikaa sitten että Tartoon hakijoiden määrät kasvavat kasvamistaan, joten kilpailu on erityisen kovaa. Mielessäni on jopa liikkunut, että opiskelisin ensin eläintenhoitajaksi, sillä eikös sellaisesta työkokemuksen rinnalla nyt jonkinlaisia propseja saa D_D Tuntuu vain siltä, että pitää pelata varman päälle tässä asiassa, joten en nyt oikein tiedä onko tuo todellisuudessa järin kannattavaa (:
        + Mites tuo laivamatka koiran kanssa taittuu? Kesällä kävin Moskovassa näyttelyssä ja Viron kautta mentiin, (koirat olivat laivamatkan ajan linkassa) mutta näin yleisesti? Saako koiran kanssa tallustella esim. kannella?

        Jos sopii niin laittelen vaikka sähköpostilla sitten enempi kysymyksiä kuhan mieleen pulpahtaa? Tiedustelisin varmasti myös hakuun liittyvistä asioista sen ollessa lähempänä kohdallani (:
        Ja onnea tietysti opiskeluihisi ja hyvää syksyä 😉

        1. Hahha, sama juttu oli mulla, kun mietin omaa ammatinvalintaani! Mahtavaa, jos sain sua inspiroitua edes jonkin verran!

          Jos olet harkitsemassa kuitenkin Helsinkiin hakemista, niin sit suosittelen jotain kansanopisto vuotta väliin, esim. ite olin Alkio-opistolla puolitoista vuotta. Mä olin kyllä opiskellut noi aineet jo lukiossa, mutten kovin ahkerasti. Tuolla siis aloitettiin kaikki aivan nollasta. Siellä oli kyllä ihan huiput opettajat ja kaverit. Ilman sitä rautaista fysiikan osaamista Helsinkiin on turha mun mielestä edes yrittää hakea;)

          Joo, tänne meillekkin hakijamäärät tuplaantuivat viime vuonna, saa nähdä, miten käy ensi hakukertana. Ilmeisesti ihmiset alkaavat hoksaamaan, että tänne lähtö ei olekaan niin hirvittävän pelottava asia.

          Meidän luokalla on muutama valmistunut eläintenhoitaja, kuvittelisin siitä olevan kyllä huomattavasti hyötyä hakiessakin. Enemmän kuitenkin vaikuttaa SAT-testi, josta saa 80% hakupisteistä, motivaatiokirjeestä 20% ja niiden perusteella laitetaan hakijat paremmuusjärjestykseen. Eli mun mielestä melkein kannattaa yrittää tulla kyllä suoraan tänne, ei toi SAT-testi nyt niin vaikea ole!

          Laivamatkat koirien kanssa taittuu mulla useinmiten siten, että koirat matkustaa autossa. Kesän tietämillä oon pari kertaa saanut ottaa ne Viikkarilla kannellekkin ilman ongelmia, käytävilläkin menneet ihan näppärästi. Koirien kanssa ei kuitenkaan saa tietysti mennä kahviloihin ym. Mulle ainakin ollut tosi helppoa tähän mennessä. Jotkut laivat vaativat tosin lemmikkihytin ottamista ja lisämaksuja lemmikeistä, nää on aika laivayhtiökohtaisia ja kannattaa selvitellä aina ennen reissua:)
          Viron puolelta Suomeen lähtiessä pitää muistaa antaa ekinokokkoosi lääkitys 1-5 päivän sisällä matkustamisesta ja siihen eläinlääkärin leimat ja toki yleisestikin pitää olla rokotukset kunnossa. Kaiken kaikkiaan kuitenkin aika simppeliä!

          Laittele ihmeessä kysymyksiä, vastailen niihin mielelläni! 🙂 Sähköpostiosoite löytyy tosta sivupalkista.
          Hyvää syksyn jatkoa sullekkin!

Vastaa käyttäjälle Evie Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *