tottiskurssi, osa 1/9.

Huh, nyt on peruskoulun viimesestäkin kokeesta selvitty ja nyt voi ottaa rennosti ja oikeestaan nauttia loppuajasta siellä ennen kesälommaaa. :–)

Viime kerralle ei päästy, mutta tälle kerralle onneksi isi viitsi lähteä kuskimaan, vaikka peltohommat onkin kesken ja niissä riittää puuhaa.

Kouluttajana toimii siis jo entuudestaan tuttu Markus Kuusela ja JSPKH:n tottiskurssi. Mukana oli jokunen tuttu kasvo, mm. Hanna&Loru, Kaisa&Luru? ja niitä kaikkia.

Ensin näytettiin meidän osaamista ja tehtiin vähän seuraamista. Ekalla kierroksella tekeminen oli aika lahnaa, liekö sitten kuumuus syynä tai mikälie.
Markus yritti mulle tuputtaa sitä innokkuutta ja energisyyttä peliin, mutta en oikein onnistunut siinä jostakin syystä, aika semmonen tylsä. Siis pileitä pystyyn enemmän ja riehumista.

Mulla on seuraamisessa namikäsi liian edessä, se pitää olla siinä jalassa kiinni ja ylempänä. Ja en saa koukkia sitä koiraa mukaan seuraamisessa, vaikka se himmailisikin tai muuta semmosta, ettei se koira opi siihen, että kun vähän pistää nekkua alemmas tai hidastelee, niin nakkia tulee miljoonasti. Ja joo, aika selväpelihän tää on, mutta en oo taas kyllä yhtään tällästä huomannut mun treenaamisissa ite ennen.

Sitten sano vaan, että seuraavaks liikkeestä maahanmeno. Ohhoh, mitähän ihmettä, mutta nyttenpähän aloitetaan ilmeisesti sitten jo jäävienkin alkeisharjoittelu. Ensin vähän matkaa imutusseuraamista, sitten ohjataan koira maahan namikädellä, kiepsahdus koiran eteen ja namit suoraan koiran suuhun. Siinä sitten palkkaillaan riittävän tiuhasti ja lopuksi vapautus.
Tehtiin myös samallailla liikkeestä istumista.

Mun pitää muistaa se vapautus!! En voi vaan pyytää koiraa, että tuletule jee hyvä, vaan se vapaa sana sinne aina muistaa, että ei tarvi enää tehdä mtn liikettä. Ja mä sain vähän palautetta myös mun äänenkäytöstä… koiralle ei tarvi kuiskia. Selvät käskyt ja reippaampi liikkuminen, niin koirakin on heti vähän eloisampana mukana.
Ja siinä leikkimisessä en rupee taistelemaan koiran kanssa siitä lelusta, ärrärä päästä irti, vaan otan koiraa pannasta kiinni, silittelen ja irti käsky ja sieltä se tippuu lopulta niin, että saan sen.

Ihanaa, nyt tuli esille vielä se meidän ’ongelmakin’. Eli se komentaminen. Ja tähän ohjeeksi se, että käännän koiralle selän kun tulee väyväy ja sit vaan palkkaan kontaktista. Nyt oon tehny ihan väärin, kun oon yrittäny kieltää sitä koiraa tai muutenkin huomioida, kun sehän on se palkka sille. Mutta ei tätä kyllä tänään esiintynyt kovinkaan paljoa, jes.

Toisella kierroksella kaikki menikin jo sit paljon paremmin, oma fiilis paljon rennompi ja oli kivaaa! Soolokin sit mukana paljon paremmin heti ja kun oli jo vähän viileämpää. Ja mä yritin muistaa nää vinkit, mitä kuulin tässä välillä.
Enkä lässytä yhtään ylimäärästä liikkeiden aikana tai sen jälkeen, hellyyshetket kuuluu muualle, kehut ja selvät käskyt kyllä jees!
Markus opetti semmosen kivan luoksetuloleikin, että heiluttelen sitä lelua siinä ja kutsun ja koira saa tulla suoraan kiinni leluun. Ja aika vauhdillahan se sieltä ampasee.

Mut Markus sit lopuks toppuutteli mua, että en saa liikaa hinkata tottisjuttuja ja et solppana osaa ikäisekseen iha jees noita jotain juttuja, et enemmän mun pitäis nyt vaan keskittyä siihen, että _leikin paljon_ ja pidän hauskaa koiran kanssa. Ja jotain jälkijuttuja, ym. suhteen vahvistamista, ettei noilla liikkeillä oo yhtään kiire. Enkä sit turruta sitä koiraa siihen tokoon hinkkaamalla liikaa, vaan pidetään kivaaaaa vaan.

Lopuks Soolosta oli huippukivaa saada vähän hellyyttä ja antaa hellyyttä, puspusslurp!

arrar ja kuulumisia jälleen.

Vähän pidempi päivitystauko ollu, joten tulee vähän pidempi postaus luultavasti.

ARHHGGG, oikeesti 6 PUNKKIA TÄNÄ ALKUKESÄNÄ. Onkohan muilla jo löytyny myös? Kingissä on 5vuoden aikana ollu ehkä se 3 punkkia yhteensä, nyt siitä löytyny jo kolme, samoin Solppanasta kolme. Ja tiistaina tämmöne superkiva juttu:

Tulin koulusta kotiin, niin Kingin silmä oli siis turvonnut tosi paljon, vieläkään ei oo ihan normaali, mutta paranemaan päin kumminkin mennyt kokoajan.
Siinä sitä sitten vähän säikähdin, soittelin ja ihmettelin kovasti tuota oranssia näppyä (oon tottunu et punkit ollu yleensä semmoi harmaita) mut sit sillä olikin jalat ja muutenkin sen näkönen, niin ei muuta kun pihdit käteen ja yrittämään irrottaa sitä, yksinään se oli aika taiteilua, vielä kun noin vaikea paikka.
Mulla on aina tapana alkuun vähän ylireagoida, jos jotain sattuu karvakorville:))
Ja sitten vielä tän jälkeen kävin noi läpi ja molemmilta löytyi taas uudet. Ärärräräräräräärräää.
Nyt ainakin tulee näille koirille Expotit niskaan, ennen ei oo tarvittu, mutta en oikeesti kestä enää noita iljetyksiä yhtään enempää.

——————————————-

Sunnuntaina treenailin Solpsukan kanssa vähän. Pitää alkaa vaatimaan esineiden/lelujen luovuttamista, vaikka kahdella lelulla. Koin tänään kaksi tennaria erinomaisiksi, koska sain niitä käyttäessä sen luovuttamaan mun käteeni sen toisen pallon.
Mut ei tää oo niin helppoa, nyt se on keksinyt senkin, että empäs tuokaan tätä sulle, kun yksinäänkin on vallan mukava leikkiä ja jos vaikka vähän jahtaisit mua niin ois vielä kivempaa……… onneks Kingillä ei pahemmin oo tätä ongelmaa enää :——–D
Pari vauhtiluoksetuloa lelupalkalla, jees.
Kokeilin myös opetella jotain koiratanssijuttutemppujuttuja, sitä et koira on jalkojen välissä ja laittaa sit tassut mun jalkojen päälle:)))

Kingin treenailuun oon erityisen tyytyväinen. Se oli joutunut ensin venailemaan kiinni hihnassa ennen kun pääsi tekemään mitään. Ja oikeesti ei me mitään ihmeellistä tehty, mutta se ILOISUUS JA INTO !! Siis Kingillä, ajatella. Se oli ihan täysillä mukana, teki niin hyvin kuin vaan pystyi. SE KARKASI VÄLILLÄ LELULLE JA ALKO RIEHUMAAN, oikeesti ei kingi oo tommonen. Soololta toi ei olis kummallista, mutta ei Kingi ikinä. Siis kuvitella, alkaa revittelemään lelulla tuollalailla… ja se oli mahtava palkkakin sille ah. Ihana koira. Koko ajan ihan tosi hyväässä vireessä teki.

Tehtiin imutusseuraamista, käännöksetkin alkaa olla jo vähän parempia pikkuhiljaa, takapää alkaa löytyä. Otin yhden liikeestä maahanmenon, aika jees. Ja paikallamakuussakin oli ihan hiljaa ja tarkkaavaisena. Luoksetulo sais olla vähän nopsempi vielä, mut ihan ok.
Nyt on jopa sellanen fiilis, että ton kanssahan vois treenaillakkin joskus vähän enempikin, niin tyytyväinen tähän edistysaskeleeseen tekemisessä… mun mielialavaihtelut tuon koiran suhteen on muuten aika vaihtelevia, välillä oon ihan hermoissani et lopetan koko touhun ja sit toisena päivänä se onkin niin täydelline:))))

——————————————-

Keskiviikkona oli taas agilitytreenivuoro Kana-areenalla. Mentiin jälleen Elisan kyydillä, jolla oli slk-Manu poika mukana.
Tehtiin jotain pientä radanpätkää taas mitä muutkin oli tehneet, siinä oli valssia ja oikeeseen putken suuhun ohjaamista. Oon taas hyvin tyytyväinen näihin, tosin ite onnistuin taas tekemään pari vipoa ohjauksissa, mutta niitä korjaillaan.
Näiden lisäksi tehtiin vähän jotain tokojuttuja, paikallaoloa ja semmosia.
Kotona vois ens viikolla harjoitella takaakiertoa ja saada siihen etäisyyttä enemmän, kun siihen se ei vielä irtoa niin hyvin kuin haluaisin.

Seuraamisessa oon kyllä tällä hetkellä vähän jumissa, että mitä nyt tehdään, kun en oikein tiedä, että miten edetä. Ja esim. kulmien teko on vähän kysymysmerkillä, että mitä mun pitäisi niissä puuhailla. Kyllähän ne on mulle neuvottu ja teoriassa ehkä tietäisinkin, mutta kun käytännössä se ei tulekaan niin selkärangasta. Mutta pian saadaan toivottavasti taas viisaamman ohjeistusta meidän tokoiluun :–)

Manun kanssa treenailtiin lähinnä putkea ja siihen yhdistettynä yhtä hyppyä. Manu edistyi silmissä, ja alkoi vähän hakemaan putkeen menoa itse, tosi hieno Manu! :–))

Kuvia;

PS. Mummi oli reissussa vajaa 2vkoa ja kun palas, niin oli ihan että ”apua pikkukoira on kasvanut ihan hirmusesti ja sehän osaa jo käyttäytyäkin ja on ihan rauhallinen eikä rieku enää niin paljoa!! Sehän on jopa ihan kiva.” Hihiihii ! Ja aiemmin valittanu, että ihan hirveä tommonen pentu, kun roikkuu puntissa ja hyppii ja ei käyttäydy ja villi.<3 Mut voih, mun pikkupentu ei oo enää niin pienisöpöluttana <3 AINIIN ja eilen tuli postissa kirjelappuset meidän ekaan pentunäyttelyyn ! Hui, siellä on 3 muuta pehkoa. Kaupin vinttikoirarata odottaa, 15.5 !

tutustuminen koiratanssiin + kotitreenit.

Päätinpä sitten tehdä niin, että eilen suunnattiin koiratanssitreeneihin tutustumaan lajiin, vaikka jotain ennestäänkin oon nähnyt ja kuullut.
Kouluttajana oli lajin virallinen tuomari Heli Nousiainen (kuulemma tahtitassuissa & kennelliitossa). Siitä huolimatta, etten ole kovin innokas tästä lajista, päätinpä silti kokeilla ja mennä tutustumaan ja kokeilla, josko innostuttaisiin tästä. Temppuja toki tykkään opetella aina välillä kaikkea huvikseni ja aktivoinniksi. Onhan se hienon näköstä kieltämättä, kun esim. Sini&Sonic esittää niitä niiden hienoja koreografioitaan, mutta puuttuuko multa sitten vaan se mielikuvitus tehdä niitä temppuja putkeen, kun ei se oikein motivoi? Mutta, katsellaan :–)

Meitä oli kurssilla vain kolme koirakkoa, kun muille oli tullut jotain esteitä. Ja me oltiin kuulemma niin taitavia, että käytiin kahden kurssikerran sisältö läpi samantien.

Tuli paljon temppuja käytyä läpi nyt ekalla kertaa.. aika lailla tuttuja liikkeitä kun on jotain videoita katsellut, mutta jotain uuttakin.

Oli ihmisen ympäripyöriminen ja tätä voi sitten opettaa ihan miten vaan muutenkin, esim yhden jalan ymppäri, käden ympäri jne, jalkojen välistä pujottelu, ”katseetkohtaa” -liike, ”päälle” -liikkeet tanssin aloituksiin/lopetuksiin, peruuttaminen, hyppiminen (esim jalan yli, selän yli, käden yli jne), perinteinen tassun antaminen, myös jalkojen päälle (joka sujui tosi hyvin, vaikkei olla koskaan harjoteltukaan: D), koira kävelee jalkojen välissä ja siinäkin laittaa tassut varpaiden päälle (tätä vois harjotella), tanssiminen, perus pyörimiset koiran oman akselinsa ympäri kumpaankin suuntaan jnejne tosi pitkä lista käytiin läpi sen vajaan tunnin aikana. Ja sitten saatiin jotain näitä juttuja kotiin harjoiteltavaksi, jos innostaa.

Soolo on ihan hienosti, välillä kun on tosi tylsää, niin se alkaa komentamaan että nyt tekemistä, tän haluan siltä kitkeä jotenkin pois, mutta sitten kun tehdään, niin jätkä on kyllä tosi hienosti mukana ja tekee tosi innokkaasti ja motivoituneesti, häiriöstä huolimatta. Ja lelut on jotain niin ihanaa, se kuumenee ja saa sillä kivasti vauhtia esim pujotteluunkin. : )))

Lopuksi käytiin vielä vähän kävelemässä keskustassa autoja kattelemassa, kun tuo on vähän innostunut ruveta paimentelemaan niitä, mutta onneksi siitäkin aletaan toivon mukaan pääsemään pikkuhiljaa eroon.

Ens kerralla, jos mennään, niin kuulemma voidaan alkaa jo ottaa musiikin tahtiin jotain lyhyitä pätkiä yhdistellen jotain liikkeitä.

——

Tänään treenailtiin sitten vähän tokoa. Kingi pääsi ensimmäisenä vähän harjoittelemaan seuraamistaan, voisin sanoa, että tässä on menty jopa vähän eteenpäin. Sivulletulo on paljon parempaa kuin ennen ja takapäänkäyttö. Imuttelen edelleen aika vahvasti sitä paikkaa sille, oon ollut kovin laiska treenailemaan tuon kanssa, mutta ehkä tästä innostun vielä. Alkuun oli vähän hidastempoista, kunnes tajusin nostattaa virettä vähän lelulla, niin oli jo paljon kivemman oloista tekemistä. Lähinnä suoraa, neliötä ja pieniä askelsiirtymiä sivulle ja eteen jne.
Mun pitää muistaa liikkua paljon reippaammin, oon tehnyt tämän huomion, että laahustan hitaasti monesti kun tokoilen imuttamalla, kai mä jotenkin ajattelen, että koira pysyis paremmin mukana kun melkein hiiviskelen…. ääh. Reippautta ja vauhtia vaan, kyl se koira mukana tulee.
Kingi teki myös pari kertaa ruutua, vein lelun ruutuun innostaen ja sitten lähetin sinne. Tää ei toimi kyllä lähellekkään yhtä hyvin Kingillä, kuin Soololla. Soolo ampaisee salamana, Kingi lähinnä menee sinne kun tietää, että toivon sitä… mutta ei oo niin innokkaana menossa lelulle. Ehkä sille toimis paremmin joku namipalkka juttu sinne? Joku namialusta tai joku.

Soololla otin ensi alkuun myös pari ruutun lähetystä. Eka vietiin yhdessä lelu sinne ruutuun ja sitten tultiin pois ja lähettelin sen sinne. Soolo ampasee salamana innoissaan. Sit jeepileethyväjätkä. Tätä tehtiin pari kertaa ja sen jälkeen vähän seuraamisia, suoraa ja sit neliöllä vähän kulmatreeniä. Vitsit toi menee aika kivasti. :–) Mä en vaan oikein tiiä tarkalleen, miten mä nyt etenisin tässä treenaamisessa.. Loppuun tehtiin muutama nopea maahanmeno lelupalkalla.
Jeees!

kuulumisia.

Empä oo jaksanut kirjoitella vähään aikaan. Mutta ollaan ulkoiltu nyt paljon, kun on niin kivoja ilmoja ollu, LÄMMINTÄ JA AURINKOA :—-))))) Elisan ja koirien kanssa ollaan käyty muutaman kerran lenkkeilemässä, Manu ja Soolo on ihan bestiksii ! Pojat tykkää painaa miljöönää leikkien. 🙂
Ihanaa kun lumet alkaa sulaa ja Soolokin kun pääsi ekaa kertaa kunnolla mettään, jossa ei oo pelkästään lunta, niin poika oli ihan riemuissaan, sai ihme hepuleita viismiljoonaa kertaa ja juoksi siksakkia välillä loikkien puunrunkojen yli. :’DDDD Voi pikkusta !

Niin ja Kingille on tulossa kesätukkaa vähän ! Vielä en laittele kuvaa, koska työ on keskeneräinen! Mutta keskiviikon jälkeen luultavasti luvassa kuvamateriaalia…

Pitää kirjoittaa siitäkin, että Soolo on nyt keksinyt alkaa jahdata autoja, joka on hyvin raivostuttavaa! Hihnassa se on vielä suht nätisti (vilkuilee kyllä ja vähän nykäsee sinneppäin), mutta auta armias, kun se on vapaana ja ollaan vähän kauempana, niin poika meinaa ampaista niitten perään juoksemaan jahdaten. Onneks kumminkin kuuntelee kutsuhuutoa ja kääntyy takaisin. Mutta tätä pitää kyllä nyt alkaa kitkemään pois, pitäis päästä jonnekkin kaupunkiin, missä olis noita enemmän, kun täällä tuppukylässä hyvä kun tulee iltalenkillä se 3-4 autoa ohi, niin ei se paljoa auta tähän ongelmaan..

Ja Soolo on nyt ilmottu ekaan pentunäyttelyynsä!

Tässä jotain jo vähän vanhempia kuvia otuksista juoksemassa 05.04. ;






KESKIVIIKON AKSAILUT (kirjoitin jo aiemmin muistiin, mutten julkassut)

Tänään päästiin Elisan kyydillä treeneihin, eikä tarvinnu mennä bussilla. Sain vissiin senkin jotenkin innostettua kokeilemaan agilityä, eikä tainnu ihan vaan kokeiluks jäädä… ;–D Manu oli kyl aika mestari ekalla kerralla :–)
Oli suunniteltu, et otan kameraakin jo vähän mukaan, että sais jotain videota tai kuvia edes, mut sekin jotenkin sit unohtui, minkäs teet ;–)))

Mun pitää alkaa suunnittelemaan treenit etukäteen paremmin, että mitä tehdään. Koska jos en suunnittele, niin tehdään vähän mitä sattuu, eikä niitä juttuja, mitä pitäis, jotta kehittyis eteenpäin ja oppis uutta.
Harmi kun ei oo ketään ohjaajaa, joka olis kattomassa kokoajan mun virheitä ja neuvomassa.

Tehtiin taas jotain pieniä ohjausjuttuja ja vahvistelin irtoamista namialustan kanssa vielä parin hypyn kanssa.
Mulla oli onneks kotona jostakin ongittu semmonen pieni kolmen esteen kierrätysstydeemi, jolla harjoteltiin lähinnä takaakiertoa. Sujui pienen harjoittelin jälkeen jo hyvin. 🙂
Lisäks tein sitä, mikskä sitä nyt sanotaan… putkesta taaksepäin kääntyminen? tms. Eli lelu sinne putken suulle toiselle puolelle, että se kääntyy sieltä päästä sitten suoraan oikeeseen suuntaan. Tääkin oli siinä pennusta mestariksi DVD:llä !

Mut nyt mun pitää ihan oikeesti alkaa kiinnittämään huomiota tohon haukkumiseen, mä en siedä sitä enään yhtään. Siltä tulee sitä komennushaukkua ja kohta kun se oppii sen oikein kunnolla, niin sit se onkin vaikee karsia pois. Mutkun oon jotenkin niin laiska siihen puuttumaan, niin pitää ihan näin kirjottaa, että ens treeneissä ei sitten haukuta tohon malliin.
Tää ei oo kyllä yhtään samankaltasta, kun mitä Kingi tekee.. vaan just sitä komentamista, kingillä se on sitä, että se ei pysty olla hiljaa tekemättä mitään, jos on niin kova häiriö ympärillä ja sit se piippaa/vinkuu tms. Sillon kun se saa tehdä jotain, niin se on ihan hiljaa. Mut niin on kyllä Soolokin, mutta se taas käskee mua, että nyt tahtoo tehdä!! Kingi taas ei oikein ikinä komenna tuolleen haukkumalla, että nyt mamma keksit vähän ohjelmaa !!!

Ens kerralla ei kyllä siis keskitytä aksajuttujen treenaamiseen oikein ollenkaan, vaan ihan siihen olemiseen. Ja tehdään jotain toko ja kontaktijuttuja, leikitään. Ja ehkä sitä pussia kokeillaan, kun se unohtui nyt.

Ilonen juttu oli tänään huomata se, että kun pistin Soolon kiinni siks aikaa, kun neuvoin jotain juttuja Elisalle (mitä oon just kuullu ohjeiksi mulle ja soololle alotteluun ;D) niin sit kun se olikin vaan semmosessa koukussa kiinni ja se vähän löysti, niin pentu tuli ihan ilosena suoraan mun luokse, jipiiimamiitulin!, eikä lähteny minnekkään muualle ihmettelemään. 🙂 Ihmettelin hetken, että mitäs ihmettä sä siinä teet yhtäkkiä, mutta sit vaan palkkailin mun luoksetulosta ja kävin laittamassa takaisin, paremmin. : ))))

Tänään rupesin huomaamaan sellaisia pieniä hetkiä, jolloin kontakti katkeaa. Tähän asti se on ollut ihan koko ajan hyvin keskittynyt muhun, vaikka en kokoajan ohjaakaan sitä, mutta nyt kun joku toinen oli harjoittelemassa sivummalla esim keppejä, niin Soolo välillä vilkuilikin vaan sinne, mutta toki heti mukana kun vähän innostaa.

Tehtiin myös vähän tokoseuraamista, ihan hienoa. Kiva, kun pystyy vähän pidempää pelkkää suoraa treenaamaan tuolla, kun sisällä kotona (toki sit kun viittii alkaa treenaamaan enemmän ulkonakin, mutta en mä vielä niin innostunut oo… ). Pidin kättä jo vähän korkeammalla välillä jokusen metrin. Tuntuu aika hyvältä. Tästä vaan jatketaan!

Kingistä sen verran, että sen kanssa ollaan harjoteltu ihan perusjuttuja. Niitä perusasentoja edestä sivulle, jotka on vähän liian hitaita mun makuun, mutta paranee kokoajan, pepun käyttö varsinkin. Vatireeni ilmeisesti auttanut löytämään sen hallintaan paremmin. (joskin se vati meni vähän… kröhömmm, rikki, kun se ei oikein tainnutkaan kestää pidemmän päälle Kingin painoa :”D)

Aktiivicolliet trreeenailee !

Tänään kokoonnuttiin kera aktiivicollieiden kanssa treenailemaan, porukkaa oli vähän vähemmän, koska Markukselle tuli este, ettei päässytkään koutsimaan meitä. Paikalla oli kuitenkin 4 muuta koirakkoa mun ja solpsukan lisäksi ; Katri&Viggo, Miinu&Bertta, Eeva&Rose, sekä Hanna&Loru.
Eilen olin vielä ihan paineissa, että en pääsekään treenailemaan tänään porukalla, kun oli vähän kyytiongelmia, mutta onneks tajusin soittaa Hannalle ja hää oli ihana ja kävi noukkimassa meidät kyytiin, vaikka ei ihan matkanvarrella oltukaan. ;> Kiitooos !!

Treenailtiin siis keskenään ja oli kyllä oikein mukavat treenit tälläkin porukalla, paljon sai taas irti ja neuvoja Soolon kanssa etenemiseen. Saatiin treenata ihan tarpeeks, kolme kierrosta mentiin läpi. Soolo on kuulemma kehittynyt tosi paljon viime kerrasta taasen, käyttää hienosti takapäätään ja silleen. Ja on kasvanukkin :–D

Miinu neuvo mulle, että voin ottaa niitä sivuaskelia enemmänkin, kun nyt oon vaan yhden ottanu oikeelle, mut nyt niin, et se silleen niinku ikäänkun astuu ristiin siinä ja käyttää etu ja takapäätään. Tässä pitäis vaan olla joku kaveri vieressä kattomassa, että menee oikein, yksin vähän hankalaa..
Mä sain myös oikein hyvää opastusta itelle, että miten mä voin auttaa koiraa vasemmalle käännöksessä, siten että käännän päätä pikkusen aikasemmin vasemmalle – ikään kuin katon, että mihin suuntaan oon menossa. Tätä harjoteltiin ilman koiraa monta kierrosta neliössä, oli yllättävän vaikeaa.. vaikka periaatteessa kuulostaa tosi helpolta, mutta ei oikeesti ole. Pitää muistaa se yks kana-areenan kulma, jollon osasin sen aina samassa kulmassa ja yrittää harjotella sitä niin. :–D Hihii, oli aika koomista harjotella ilman koiraa tota, mutta kyllähän sekin nyt pitää yrittää oppia jotenkin lihasmuistiin :: D

Soolon seuraamiset on kuulemma tässä vaiheessa sellaista, ettei voi kauheesti enää hioa tuota imuttamista, nyt pitää vaan alkaa pikkuhiljaa nostamaan sitä kättä jo. Tässä oon ollu hirmu epävarma, etten oo vaan edenny liian nopeeta ja en oo siks sitä vielä kovinkaan paljoo harjottanu, mutta ihan hyvin se kumminkin pysyy oikeella paikalla, kun nostinkin välillä jokskuks aikaa ja sit taas namii. Jees, tätä nyt pikkuhiljaa.
Ja toinen juttu on se, että aina ei tarvi vaatia sitä perusasentoa ennen vapautusta ja palkkaa, vaan välillä voi kesken suoran liikkeen tai kulman jälkeen tms. Toikin on kyllä ollu semmonen juttu, että en oo tajunnu ite omasta toiminnasta aina sitä.

Otettiin luoksetulo, niin että Katri pitää Sooloa kiinni. Ensin eteentulon kanssa, tuli eka päin ja tönäs tassuillaan ja ohjaan sen taas aluks vähän vinoon, mutta sit pitää korjata astumalla taaksepäin ja sit meni ihan jees. Tätä pitää kyllä harjotella. Tän jälkeen vielä toinen niin, että palkkasin sen lelulla taakse, ihan jees.
Paikallaistumista ja makaamista lyhyellä matkalla, kävin usein palkkailees ja ihan hyvin suju, vaikka nousin kerran tai kaks. Kannattaa palkata maahan ja ottaa avuks se, että eka askel lähtee oikeella jalalla, kun koira jätetään.
Seuraamisisissa yms taas lähdetään liikkeelle vasemmalla, kun koiran pitää lähtee mukaan.

Tärkeä huomioitava seikka treeneissä on myös se, että en anna tuon haukkua yhtään tekemisen aikana, sillä kun on taipumusta yrittää komentaa mua kun ei tehdä mitään ja kuuntelen muiden neuvoja. Tähän pitää kuulemma puuttua heti, ettei jää tavaksi ja sitten se on vaikeampi myöhemmin korjata. Eli siinä välillä voi vaikka leikittää koiraa, pitää istumassa käskyn alla tai jotain muuta, että osaa vaan olla siinä.
Hyvä kun joku kattoo, mitä teen, koska tänäänkin palkkasin sitä vahingossa siitä komentamisesta ja vastasin koiran vaadintaan, mikä ei tiettykää oo se tarkotus.
Myös kotona, kun rupee paukuttamaan ja vaatimaan, niin vaan huomioimatta ja voi sit vaikka jättää siihen huoneeseen ja kävellä ite pois tms, mut ei saa ainakaan huomioida koiraa sillon, sama juttu esim sillon, kun koira tulee ja tyrkyttää lelua leikittäväks.

Leikittiin tänään paljon aina välillä, se on niin kivaaaaa ! Tänään lähti yks hammas leikkiessä, montakohan sieltä on vielä lähtemättä… hmm.

Eteenmenoakin tehtiin, ensin lyhyellä matkalla joka meni aika jees. Pidempi matka oli jo vähän väsyneelle pennulle vähän vaikea, mutta kuitenkin loppuun saatiin hyvä, onnistunut suoritus. :–)

Loppuun tehtiin vielä ryhmäpaikallamakuu. Pentukin pääsi mukaan ja makas oikein hienosti häiriöstä huolimatta, olin aika positiivisesti yllättynyt, et se tapitti oikein hienosti ekaa kertaa ryhmässä ! Kävin taas usein palkkailees ja matka oli lyhyt, mutta niin hieno jätkä! Jes.

Treenien jälkeen käytiin vielä porukalla hallin viereisellä pellolla pitämässä koiria vapaana juoksemassa. Vähän väsynyttä porukkaa, huomas kaikista, että jotain ollaan tänään tehty. Luulen, että aika hiljanen ilta on tänään Soolon osalta. Ainakin nyt vaikuttaa siltä!
Oli kyllä taas tosi kivat treenit pitkästä aikaa! Ja Soolo ei oo kyllä ainut joka on väsynyt. ;–)

— punnittin Soolon tänään, se painaa nyt 15kg. Ja säkää löytyy reilusti 50cm.

pappaantuu pikkuhiljaa.

Oikeesti, mikä tässä mättää.

Kingin kanssa oli ajatuksena tehdä kivat reenit, vähän ruutua ja imuttelua seuraamisessa, pari noutoa ja loppuun superkivat leikit. Ja nää olikin ihan sikahienot, se oli tosi hyvin mukana kaikessa ja tekikin töitä, edistyy ehkä seuraamisessakin. Ja edistyis paremmin, jos ohjaaja jaksais sitä reenailla.
Ruutukin alkaa jo vähän hahmottua, teen näyttönä (käyn ruudussa taputtelemassa) ja sitten pari luokseruutua, että kutsun ruutuun leikkimään. Muutama toisto tällälailla, lyhyiltä etäisyyksiltä.
Imuttamisessa alkaa jo kestämään vähän pidempääkin matkaa, ilman että imeminen katkeaa. :–D Jes, tätä vielä paljon lisää.
Noutokin tosi jees alkukankeuden jälkeen, tehtiin suht uutena juttuna luoksetulo noutoa, että jätän koiran ja kapula mun ja koiran väliin ja koira tuo sen sitten matkalla. Tää oli aika hieno! Ja vauhtia tulee tälleen lisää.

Mutta sitten kun oltiin lopeteltu ja menossa takasin sisälle. Koira menee kyllä vielä rappusille/ulkoeteisen, mutta sitten iiihan yhtäkkiä varoittamatta livahtikin siitä ja lähtee karkureissulle. Kutsun eka kivasti ja sitten kun tajuan, että se on taas menossa, niin huudan hermoissani sinne perään vaikka ja mitä, mutta koirallapa ei oo korvia. Eikä siitä kyllä yhtään mitään apua taida ollakaan, vaikka korotan ääntäkin siinä vaiheessa.
Mä en oikeesti käsitä, kun se on muuten tommonen ihan hallinnassa ja jees, mut sit yhtäkkiä tulee tommosia. Normisti kaikki mettälenkitkin on ihan mukana ja tulee heti kutsuttaessa, eikä lähe mihkään hortoileen tommoi. Joo, se ei halunnu sisälle tylsistymään.
Ei näitä toki kovin usein ole, mutta mulle on tääkin jo liian ärsyttävää:—D Mitä mä teen ton kanssa?

Lähen siis yleesä käppäileen sen perään sitten aikalailla heti, sitten se tulee kohtapuoliin takaisin mun luokse.
Oon yrittäny sitä peetsan juttua, että ”karkotan sen laumasta” sitten kun se on yrittämässä takasin hetken päästä. (oon kävelly sen perässä silleen ja lähteny toiseen suuntaan, että huomaa sen.) Eli karjun ja ajan pois. Joo, kyllähän se jää sinne odottelemaan ja miettii että mitähän nyt tapahtuu apua, eikö toi huolikaan mua enää. Sit se on ihan silleen mamiootihanatykkäänsusta loppuajan. Mutta eipä tääkään auta sitten lopulta tohon itte ongelmaan.
Pitäis varmaan alkaa ottaa se kiinni heti kun lopettaa treenimisen ja muut. Ja antaa olla vaan ihan mettässä vapaana, eikä pihasssa tuolleen. Mutku äh, ei sekää oo kivaa, kyll sen pitäis olla hallinnassa koko ajaaan.

Ärh.

Kingi pappa täytti tänään 6v. <3 Pojalla alkaa ehkä näkyä jo vähän harmaita hiuksia, virkeähän se on omallatavalalaan ja nuortuu vaan, kun solppana tuli :--)

Niin ja jottei päivä käy liian tylsäksi, niin meidän pakettiauto palo tänää. En oikein ymmärtäny, että mitä sille kävi, mutta kai siinä joku vika oli. Joku ohiajaja oli huomannu ja sitte tullu sanomaan, porukat ei ollu huomannu yhtään, ku olivat hallilla tekemässä jotain hommia. Sit meillä kävi paloauto ja -miehiäki sammuttamassa sen, ku se oli iha liekeissä. :—D

Solpsukka tokokoirailee.

Tää päivä meni Solpsukan kanssa Aktiivicollieiden tottispäivässä. Kouluttajana taas jo tuttu Markus Kuusela. Mukana oli meidän lisäks 8 koirakkoa.
Päivä alkoi jo aamulla kymmenen aikaan, tuli jälleen vähän hoppu, vaikka matka olikin lyhyt, mutta just ja just kerittiin, kun oltiin nuorimpana aloitusvuorossa. Ja oli se kuulemma ”pikkuisen” kasvanutkin viime kerrasta !

Ensin tarkistettiin, miten kotiläksyt oli tehty, eli sujuuko edestä sivulletulo ! Ja kaipa se sujui ihan jees. Solpsukka rupesi jo ennakoimaankin siinä, oon tätä huomannut kotonakin jo pikkuisen, mutta en oo vielä puuttunut.
Täytyy vissiin sanoa, että vasta toissapäivänä se oppi kunnolla tulemaan tuosta edestä sivulle, kun tajusin vaatia siltä sitä jo, enkä ohjannut niin selvästi enää, niin hokas sen melkein heti ja nyt se jo nätisti käyttää takapäätään ja kääntyy siitä sivulle, jee !
Mut tuohon ennakoimiseen vaan semmonen ohje, että sitten harjotellaan pelkkää eteentuloa muutaman toiston verran, sit taas sivulle ja eteentulo jne. Eli ihan perus.

Sitten Markus opetti mulle, että miten voisin aloittaa seuraamisliikkeen opettamisen imuttamalla.
Tää kumminkin alotetaan kunnolla kotona harjoitella vasta sitten, kun itse sivulletulo edestä sujuu tositosi hyvin, nyt kirjotan kumminkin muistiin jo.
Eli namikäsi siihen sopivalle korkeudelle, niin että koiran pää on ylhäällä, muttei se kumminkaan joudu pomppimaan, sitten siitä vaan vahvistellaan namilla välillä. Käännökset vasemmalle tärkeitä, niitä paljon. Ja kun käännös tulee vasemmalle, niin namikäsi menee taaemmas ! Ja käsi ei saa olla muutenkaan liian edessä, mulla oli siihen taipumusta kun useemman kerran siitä huomautettiin, sama myös siinä, että mun pitää kävellä reippaammin.
Sitten voi pikkuhiljaa alkaa välillä nostamaan sitä kättä, ettei kokoajan tuu namivirtaa ja koira silti menee siinä ja sitten kun edetään edelleen, niin käsi onkin jo taskussa jnejne. Markus siis ite opettaa nykyään koiransa tällä taktiikalla.

Tehtiin myös muutama luoksetulo. Vauhti oli jees. Otettiin pari kertaa silleen, että pentu tulee jo eteen istumaan siinä. Mun pitää erityisesti kiinnittää huomiota, että mitä mä teen mun käsillä, koska niiden perässähän se ohjaantuu vinoon jos mun kädet on vähänkin vinossa ja ihan turha opettaa jo nyt vinoa eteentuloa, kun voi suoraankin opettaa oikein. :–D Eli joo, kaks ekaa kertaa meni silleen, että pentu tuli himppasen vinoon, eka mun vika ja sitten tokalla kerralla se olis tullu jo sivulle asti ja sit kolmannella yrittämällä tuli hyvin, kun ohjasin enemmän käsillä siihen keskelle. Ja pennusta pidettiin tietty taas pannasta kiinni, kun mä lähdin menemään.

Harjoiteltiin myös eteenmenoa. Ensin mä pidin Soolosta kiinni, Markus otti superkivan lelun ja laahas sitä ensin siinä edessä vähän matkaa maata pitkin, jätti siihen ja sitten Soololle ”eteen” käsky ja irti pannasta, jolloin tuo ampas oikein innolla sinne lelulle –> kamalat kehut ja pileet, yritän saada sitä tuomaan lelua mulle, mutta se ei ookaan niiiiin helppoa, kun ehkä pitäisi. Tähän sanoi, että pitäis olla kaks yhtä kivaa lelua, et saa sitten sillä toisella, eikä tuu koiralle mieleenkään kiva ”jahtaamisleikki”.
Tehtiin vielä siten, että voin kotonakin harjotella tätä yksinään, eli koira hihnaan ja vien superlelun vähän matkan päähän, silleen ettei Soolo saa sitä kumminkaan ja sitten mennään takasin ja lähetetään sinne lelulle se ja sama kuvio kun yllä loppuun.
Ja leikkimiseen mulle taas kommenttia siitä, että sitä lelua ei tarvi repiä koiran suusta pois, vaan koira ite repii ja silleen, kun se kumminkin niin innokas siihen on. Ja sit kun koira irrottaa ite, niin se ei saakaan sitä heti enään takasin suoraan suuhun, vaan se on taas saalis. Ja nyt pitää alkaa leikkimään myös siten, että mulla on monta kivaa lelua ja niillä sitten !!
Huoh, ehkä mä joskus opin, kun joku tarpeeks monta kertaa mulle tästä sanoo ! :::: )

Markus sanoi, että Soolo on (kuten oon itekin kyllä jo huomannut : D ) melko dominoiva – eli huomas tänäänkin kun tuolla rupes astumaan, repimään hihoista, lahkeesta ja komentamaan. :’–D Tähän pitää vaan kunnolla puuttua ja kieltää sitä tuosta.
Muuten kyllä tuli kommenttia, että Soolo on tosi kivanolonen ja reipas pikkuinen pehkonalku, hihiii;–)

Päivänaikana tuli myös muiden suorituksia katsellessa monia hyviä vinkkejä ja juttuja, mitä voin hyödyntää esmes Kinginkin treenaamisessa, en kumminkaan jaksa enää niitä kaikkia juttuja kirjoitella, mutta toivottavasti jotain ainakin säilyy mielessä ilmankin.
K:lle pitäis aloittaa kunnon seuraamiskuuri, että se oikeesti oppis käyttämään takapäätäänkin kunnolla, kyllähän se sitä jotenkin käyttää, mutta ei niin hyvin kun haluaisin – ehkä siks että en oo sitä kunnolla siihen koskaan opettanutkaan. :–D Sitten vois saada noutoon vähän lisää vauhtia.

PS. Sain vihdoin Salme Mujusen Tie tottelevaisuusvalioksi ja Saalisvietti koiraharrastuksessa -kirjat lainaan, jeeesss nyt opiskelees!

kyl me kotona osataan !

…eli tokokuulumisia.

Voisin ehkä sanoa, että Kingin ja mun talvitauko alkaa päättymään, oon jotenkin saanu takaisin intoa sen kanssa tekemiseen, ehkä. Kingi sen sijaan…. noh. :–)

Eilen reenailtiin vähän, otin jopa videotakin, joskin oma kone temppuilee noiden kanssa sen verran, että en oo onnistunut niitä käsittelemään mitenkään. Mutta ehkä myöhemmin saan niitäkin esille.

Kingi teki pari melko loistavaa noutoa, saisi vaan olla vauhtia enemmän. Ja nyt muistin myös kiinnittää huomiota siihen heittämiseen, että miten kapula jää sinne maahan koiran otettavaksi, tätä mun pitää varmaan harjotella vähän lisää.. :–D
Sitten harjoteltiin ruutua, kosketusalustan kanssa. Naksuttelin muutaman kerran, sitten kokeilin myös ilman kosketusalustaa lähettämistä ruutuun ja menihän se sinne. En vaadi vielä tekemään mitään ruudussa, vaan ainoastaan juoksemaan sinne, siitä pitää saada iloinen ja vauhdikas. :–)
Hmmm, mä en oo ihan varma edes että toimiiko tää tapa, mutta en oikein tiiä mitä muutakaan sitten !
Tehtiin siis vaan lähinnä kivoja ja suht helppoja juttuja, leikittiin paljon ja semmosta pientä kivaa seuraamista yhdessä tauon jälkeen.

——————

Tänään suunnattiin ihan ohjattuihin reeneihin kentälle, missä ei ollakkaan oltu piiiiiiiiitkään aikaan, nyt isi suostui kyytimään. JSPKH:n tokoreenit, vetäjänä Merja.
Meillä oli kivat pikkureenit, meiän lisäks mukana oli tällä kertaa ainoastaan Viivi ja Rommi, sekä tietty Merja koiransa kanssa.

Kingi oli alkuun taas kamalakiljukaulapaviaani, kaikki muu ois taas alkuun kiinnostanu. Mä jo luulin, että tää oli ohi:DD
Mutta siis kyllä me jotain onnistuttiinkin tekemään ja ehkä ihan hyvä näin, että se ei tehnyt töitä niin hyvin – saatiin nääs tosi hyviä vinkkejä näihin meiän ongelmiin, jotka ilmenee aina välillä. Alkuintoilun jälkeen se vähän lösähti, ei tehnyt töitä täysillä, vähän hissukka.
Mm. Paikkamakuussa huutaa. Alan nyt varmaan kokeilla naksuttelua tuolle, miksenköhän ollu tätä tajunnut kokeilla aikaisemmin. Mutta nyt vaan puuttuu taas häiriö, missä naksutella, koska kotonahan toi tietty paikkamakaa ihan täydellisesti, eikä oo mitään ongelmaa.. no, yritetään päästä yhteisreeneihin vaan !
Seuraamisissa mä en saa ahnehtia yhtään liikaa enkä ajatella, että nyt on pakko osata, kun ei osata. Mennään vaan lyhyitä pätkiä ja sillon kun seuraa hienosti – palkka. Mua vaan ärsyttää, kun tuntuu, että ei olla edistytty tässä asiassa yhtään……
Luoksetulo oli ihan ok, siitäkin kyllä puuttuu vauhtia. Kingin sivullekiepsähtämine on hidas, sitä pitää treenata myös lisää, eka koira eteen ja siitä sivulle.
Mööö, tää kuulostaa nyt ihan siltä, että ei osata mitään ::::::: D

Soolo pääsi taas leikkimään ja pitämään hauskaa ! Leikkiin innostui ihan kivasti, jahtas hienosti ja taistelikin, Rommi -kaverista huolimatta, vaikka sinne välillä olisikin tehnyt vähän mieli mennä.
Otettiin myös muutama vauhtiluoksetulo niin, että Merja piti Sooloa kiinni ja mä juoksin eka karkuun, kutsuin ja taas vähän karkuun ja palkka:) Tätä tehtiin pari kertaa, jee toi on hieno tulee ihan täysillä !
Sit muutama perusasento. Merja katto pennun hampaita ja vähän tutkiskeli muutenkin.

Tuli myös mietiskeltyä sitä vapaa -käskyä yhdessä, että kun mä en oikein osaa sitä käyttää. Annan käskyn myöhässä ja yleensä en ollenkaan ja unohdan sen.
Kun kumminkin olis hyvä olla se, että koira on skarppina sitten sillon kun on käskyn alla, eikä lähde ominpäin vapailemaan, luulisin. Ehkä mä yritän parantaa ja alkaa käyttämään sitäkin.

Täytyy muuten kehua taas tota Sooloa !! Pentu on ehdollistunut nyt naksuttimeen ja ollaan opeteltu jo kosketusalustakin sen avulla. Mulla on tommonen suht iso kansi jostakin ja kun pentu laittaa tassun sen päälle niin naks – nami. Ja se osaaa ! Vähän pidemmänkin matkan päästä jo, je!

PS. Mukavaaaa ystävänpäivää ! <3

”Monta on kaunista, monta on hyvää, vain yksi on parasta, tunnetta syvää.
Suuri on ihme, myötäelämisen taito, se on van ystävällä, kun sydän on aito.”

aksareeniä, ja muuta pientä:)

Tuitui, mun supersuloinenlumikuono !

Viikonloppuna käytiin vähän kattelemassa sittaria ja prismaa (uudet isommat kaupat siinä kävelymatkan päässä..) Ja näköjään siellä oli uusi eläinkauppakin ! Pentu sai taas vähän lisää hälinäkokemuksia, liikennevaloja yms.
Hasse ja Soolo tulee ihan jees toimeen ainakin näillä erää, leikkivät ja riehuvat paljon ja Hassekin ihan innoissaan pikkuisesta. :)<3 Tiistaina käytiin iskän ja Soolon kanssa ekaa kertaa naapurissa kyläilemässä, siellä oli suloinen nuori Aksu -poika, lappari. Alkuun pentu oli vähän hissunkissun ja tutkimassa koko taloa läpi, mutta sitten jossain vaiheessa pentu jo innostui Aksun leikkikutsuista ja pian ne painikin jo riekkuen !:) Tänään sitten mentiin taas keskiviikkoiseen tapaan Henriikalle. Koulun jälkeen oli kyllä niin kiva aurinkoinen ilma, että oli pakko ottaa kamera ja mennä pikkuseksi aikaa poikien kanssa pihalle, tuloksena tän merkinnän kuvat. Mut siis Hönölle mentiin taas bussilla, nyt alkuun vähän vinkui ja oli vähän levoton, mutta sitten pisti maaten ja oli nätisti. Asiaan auttoi toki myös se, että bussista löytyi tuttuja kavereita, joita oli kiva pusutella ;PPPP Henriikalla ja Anna-Maijalla oli taas kiva leikkiä ihanan Unnin kanssa. Huomaa, että miten paljon Soolo on taas kasvanut - se on jo melkeen Unnin kokoinen. Tänään punnitsinkin pojan ja se painoi melkein 10kiloa. ;o Pennuilla oli taas superhauskaa yhdessä, eikä se meinannut loppua lainkaan, joten eristettiin sitten ne, että jaksaa Soolo olla vielä agilityssäkin:) Tässä on kyllä tosi hyvää se, että kun on tommonen kaveri, kun tällä kylällä on niiiiin vähän koiria ja vaikee saada noita vieraita koirakokemuksia, niin oppii koirankieltä tässä hyvin ja muutenkin leikkimään, kun on joku tämmönen suht säännöllinen kaveri. 🙂 Ja voi että, Unni on kyllä niin taitava jo aksassa ! Saatiin taas myös hyviä neuvoja Henriikalta Soolon kanssa reenaamiseen. Oli putki - hyppy (- putki) suora ja mä ohjasin tässä mahdollisimman vähän (vaikeeta olla tekemättä mitään ! Mielellään juoksis sen koiran perässä, mut emmä kovin kauaa taida pysyä sen mukana..). Pitää myös muistaa käskyttää ajoissa. Namialusta vikan putken päällä. Alkuun vaan putki - hyppy ja sit kun se suju jo, niin sitten myös se vika putki mukaan. Soolo oli ihan innoissaan:) Tähän lähetin molemmilta puolilta myöskin. Tää alko sujumaan jo ihan hyvin muutamien toistojen jälkeen ja pentu osaa jo itse hakea niitä esteitäkin jotenkin. 🙂 Muistuteltiin mieleen myös takaakiertoa. Sitten myös vaan kahdella hypyllä namialustalle menoa. Tehtiin jossain välissä myös pari sivulle tuloa ja sit ihan pikkupikku pätkiä odottamista ja et astun muutaman askeleen kauemmaks siitä, tähän pitäis saada kasvatettua paaaljon välimatkaa, kun vielä ei uskalla lähteä kun ihan muutaman askeleen... Pentu tykkää välillä kotona innostua joissakin tilanteissa komentamaan VÄYHVÄYHVÄYHVÄYH ! - alunperinkin oon ollu ihan vaan huomioimatta sillon pentua ja pokkana yrittänyt olla, mutta ei vaan meinaa lopettaa sitten millään ! : D:D Yritettiin tänään vesipyssyä, mitä en ollu ite keksiny enkä kyllä varmaan olis osannutkaan sitä heti käyttää, mutta hahahaa, pennun mielestä oli vaan superkiva leikki !! Joten ei sekään sitten oikeeein toiminu. Komentaminenkaan ei tietenkään auta, kun kokee sen palkitsevana, kun saa sen vaativansa huomion. Mitäköhän sen kanssa tekisi? Hoh, kasvaisi jo isoksi ! Ei vaan, onhan se tommonen ihanasöpönäpikkunen vielä hetken, mutta saisinpa sille jostakin jotain käytöstapoja opetettua, nooh ehkä se tästä tolla! :--D) Se vaan on niin huvittavaa, kun tommonen pikkurääpäle niin varmaana ja polleena paukuttaa vuhvuh'ta siinä. :--D Nyt oon myös reenannut aina ruuan aikana liotetuilla namuilla (nam!) kaikkia pikku tokojuttuja ja vähän turhaakin sälää, mm. tassunantamista, kurreilua/pupu-asentoa, sivulletuloa (sujuu jo ihan hienosti ! Takapäätäänkin jo käyttää ja hakee sitä paikkaa jo vähän itekin.), maahanmenoa ja naksuteltu myös välillä. Ja se oppii aika nopsaan kaikkea. :--) Kingin kanssa harjoitellaan myös, uusi temppu on nyt "tassut ristiin". Naksuttimen kanssa vähän alettu harjoittelemaan, ehkä se tajuaa sen pikkuhiljaa.. 🙂 Takaperin/peruuttaen jalkojen pujottelu tarvii vielä hiontaa, mutta sujuu jo taas vähän paremmin.