pentuhaaveita !

Nyt mie oon vähän innoissani ja täpinöisäni, saan nimittäin paljastaa meidän hiljaisuudessa luomia suunnitelmia! 😀

Soololle ja on suunnitelmissa toinen pentue syksylle 2017.


pentujen emänä Timtam



Lonkat: B/A
Kyynärät: 0/0
Silmät: Terveet (geneettisesti silmä terve!)
Selkä: LTV0 (normaali)
DM: kantaja
MDR1:+/+ terve
Suorittanut SCY:n epävirallisen paimennustaipparin
– yksi aiempi pentue Mustan Nikolauksen kennelissä.

Terhi kertoo Timtamista kotisivuillaan seuraavaa: ”Timtam on keskikokoinen, mutta vahvaluustoinen narttu. Timtamilla on erittäin kevyet liikkeet. Luonteeltaan pehmeä, erittäin iloinen, energinen ja nopea collie. Timtamilla on erittäin vahva paimennusvietti, ja sen kanssa ollaan harrasteltu paimennusta. Timtamilla on myös riistaviettiä. Timtamin tykkää kotona loikoilla sohvalla kainaloisena.”

tietoa Timtamin sulhosta, Soolosta

Yhdistelmä on sikäli mielenkiintoinen, että Timtamin suku koostuu koirista, joita ei ole suomalaisten koirien sukutauluissa. Timtamin emä Nina nimittäin on tuotu Australiasta kantavana Suomeen.
Timtam on lisäksi pina (pitkäkarvainen nahka), joka siirretty lyhytkarvaisten collieiden rekisteristä pitkäkarvaisiin, joten Timtamin sukua ei pitkäkarvaisten puolelta löydy. Luvassa on siis geenipoolin laajennusta pehkocollieille 🙂
Yhdistelmän sukusiitosprosentti onkin KoiraNetin mukaan 0.00% kahdeksan sukupolven osalta, mikä ei ole ihme 😉

Molemmat vanhemmat ovat perusterveitä ja reippaita collieita. Soolon suvusta löytyy myös monessa polvessa menestyneitä harrastuskoiria 🙂 Näistä esimerkkeinä: emä FI AVA Maple Yard Chupa Chups, siskopuoi FI AVA Maple Yard Hello You Fool, emänemä FI AVA AVA-H FI TVA Purple Pearl’s Illusia & isänemä FI AVA FI TVA Misty Island Copycat. Kauempaa löytyy mm. FIN KVA Twilight Moon Incomparab Immo & FIN MVA FIN KVA Twilight Moon Fair Foxy & FIN TVA FIN AVA Misty Island Kith N’Kin.

Timtam on vielä menossa luonnetestiin ennen mahdollisia pentuja. Timtamin sisarukset ovat myös tosi reippaita ja hyväluonteisia collieita – mm. yhdellä veljellä RTK1 & AVOHYV, VASERT, MH suoritettu x2.

Timtamin suvusta ja sisaruksista voit lukea runsaasti lisää Minnan sivuilta.
Pennut luovutetaan tunnistusmerkittyinä, eläinlääkärin tarkastamina, silmätarkastettuina, pentutestattuina ja moneen kertaan madotettuina. Kasvattaja on Kennelliiton, SCY:n ja Aktiivicollieiden jäsen.
Pennuista odotetaan reippaita ja energisiä kavereita niin lenkkipoluille, kuin harrastuksiinkin 🙂 Kerrotaan mielellään lisää vanhemmista, joten kysy ihmeessä jos kiinnostuit!

–> Yhdistelmä KoiraNetissä.
–> Suunnitelma Haukotus.netissä
–> kurkkaa myös muutama söpö kuva Soolon ensimmäisestä pentueesta

Lisätietoja:
Terhi Pessi / Scotfox’s, Hollola
Email : terhipessi[at]gmail.com
Puh : 0404808535
tai
Evie Rekola, evie.rekola[at]gmail.com

soololla kävi tyttöystävä kylässä


Ihanuuksien hääkuva.

Soolon luona kävi ensimmäistä kertaa tyttö kylässä. Koirat saivat tutustua rauhassa ja kosiskella toisiaan, Mette oli kova tyttö kiusaamaan poikaressua 😉
Astutushommeleissa Soolo tiesi heti määrätietoisesti, mitä ollaan tekemässä ja hyppäsi selkään. Mettekin näytti olevan mielellään mukana. Yritys kova, mutta lopulta koirat eivät jääneet nalkkiin pitkäksi aikaa, yritettiin parina päivänä. LÄÄÄHPUUH, oli koirapojalle rankkaa puuhaa. Saatiin onnistuneesti siemeniä sisään heti ensimmäisestä satsista, joten nyt vaan varpaat ja sormet ristissä, että sieltä lokakuussa syntyisi pikkuisia piraijoita!
Kuulemma ihan hyvät mahdollisuudet, että siemenet alkaisivat itämään.

Astutuksessa oli auttamassa ja hoitamassa hommaa suurelta osin SayWuf -kennelin Kirsi. Suuret kiitokset vielä! Kirsi omistaa myös Metten isän.
Kuten kuvasta näkee, Soolo oli ehkä maailman onnellisin koirapoika ja tää oli rakkautta lähes ensisilmäyksellä! <3___<3

Pentujen emänä

Goldentroll’s Fire Of The Sky ”Mette”

– lonkat: A/A
– kyynärät: 0/0
– silmät: terveet (CEA-vapaa pentuna ja aikuisena)
– näyttelyistä: varaserti, SA, usea ERI, useita luokkasijoituksia.
– Metten isä Hoax ja äiti Kerttu

Mette on nuori, reilu kaksivuotias collietyttö. Todella iloinen, reipas ja sosiaalinen neiti ihmisten ja koirien kanssa. Aloitellut RallyTokon harrastamista. Mette on keppi- ja pallohullu tyttö! Mette osaa rauhoittua, jos ei tapahdu mitään ihmeellistä, mutta on kuitenkin samantien valmis riehumaan tai tekemään yhdessä, jos jotakin tapahtuu. Oikein ihana, täpäkkä neitokainen.

Pennuista odotetaan reippaita ja iloisia collieita! Pentue on molemmille ensimmäinen, näistä odotellaan hyväluontoisia ja iloisen vauhdikkaita pentuja. Yhdistelmä KoiraNetissä.

Pentue tulee syntymään Uudessakaupungissa Maaret Peltovirran luona, Goldentroll’s -kenneliin.



Mette rallytoko-treeneissä.

Samassa voisin mainita, että Soolon lihasrevähdys on menossa tosi hyvin eteenpäin. Fyssarilla käyty taas, saanut juosta vapaanakin jo ja nostaa liikuntamääriä. Parin viikon päästä voisi palata pikkuhiljaa agilityn pariin takaisin, jos paraneminen jatkuu samalla tahdilla. Seurataan nyt kuitenkin tarkasti pojan vointia ja tehdään ahkerasti jumppa- ja venyttelyohjelmia päivittäin. Soolo on juossut myös vapaana jonkin verran – tällä ei ole kuitenkaan ollut mitään seurauksia jalan suhteen. Fyssari epäili, että voi alkaa jossain vaiheessa ontumaan uudelleen, jos menee liian rajusti jo, mutta onneksi ei ole vielä:)
Lisäsin myös Soolon ruokaan MSM-jauheen, jota syön itsekin. Metyylisulfonyylimetaani on tärkeä rakennusaine monille proteiineille. MSM-jauheen on monessa paikassa kehuttu nopeuttavan lihasten palautumista, vähentävän tulehdusta ja lievittää kipeytyneitä lihaksia. Toivotaan, että tästäkin olisi meille hieman apua:)

Mutta, pennuntuoksua odotellessa, nyt toivotaan parasta! <3 Metten kuvat: Maaret Peltovirta

pupsiviikonloppu & pennun ensimmäiset päivät

Pentu pitää kiireisenä töiden lisäksi. On ihanaa vain tuijottaa sen touhuja, millä innolla se suhtautuu maailmaan ja kaikkeen uuteen. Kaikki on ihanaa, kaikki on kivaa, sä oot ihana! Yritän saada itselleni tuosta asenteesta edes kourallisen.

Sain mahdollisuuden päästä hoitamaan pentuja agilityn SM-kisojen ajaksi. Perjantaina kasvattajan luokse tullessa ajattelin – ihan helppo hommahan tää, nää on kilttejä ja söpöjä!



No, viisi pentua riehuu illalla täysiii ja herättää mut aamuyöllä neljän aikaan siihen, että ne on tulleet portin läpi ja meillä kaikilla oli niiin hirrRRRween mukavaa. Ne tais olla vaan väsyneitä, silloin kun tulin.. Päivällä saa leikkiä vaikka kuinka paljon, käydään ulkona vähän väliä, siivotaan pissoja ja ruokaakin neljästi päivässä!
Kuviakin pennuista tuli otettua aika tavalla, tuossa osa.
Soolo oli aluksi hirmuisen innoissaan pennuista, mutta kun viisi pentua oli jonkun aikaa juossut sen perässä intopiukeena, into hieman laski:D Soolo ei kuitenkaan juurikaan komentanut niitä, vaan mieluummin hyppäsi sänkyyn/sohvalle turvaan. Myöhemminkään pentu ei oo kamalasti sitä vielä kiinnostanut, mutta eiköhän niistä tuu hyvät kaverit, kunhan tuo ipana vähän kasvaa!


Kaksi pennuista makaa tietokonelaukun päällä, jolloin kolmas pentu ottaa sen hihnasta kiinni ja alkaa vetää kahta muuta pentua liikkeelle.
Aina, kun liikut johonkin, niin vähintään kaksi pentua puree sua nilkkaan <3. Winx -äippä antaa pentujen käydä vielä tissilläkin, vaikka pennut ovat jo 7viikkoisia! Super-Äippä 🙂 Siitä huolimatta, että mulla oli huisin kivaa olla hoitamassa näitä pentuja, tutustua niihin ja olla niiden kanssa, olen sitä mieltä, että tää oli oikeesti yllättävän rankkaa! Silti, vaikka sain toisena päivänä vielä seuraakin sinne. Pienenä tyttönä aina haaveilin siitä, että musta tulisi isona koirankasvattaja, se oli mun yksi unelmista, mutta mitä enemmän tiedän koirista, sitä vähemmän haluan kasvattaa niitä. Niin paljon tietoa, niin paljon valintoja.. Niin paljon työtä! Pakko myöntää, että arvostan tämän jälkeen kasvattajien työtä entistä enemmän - vaikka aika pienihän aika tuo lopulta on, kun pennut ovat tuon ikäisiä. En kuitenkaan sano, etteikö koskaan.




Mikä tässä oli parasta, kotiinviemisiksi tuli tuo yksi söpö nassikka. Saa nähdä, tuleeko siitäkin kamala kusipää (siis soolohan tottelee aina kuin unelma, heheh), vai kiva koira. Vitsit, miten voi olla näin innoissaan pikkuisesta!
Saappaat pikkuisella on ainakin täytettävänä, vaikkei kovin suuret, pentu vaikuttaa kyllä tosi kivalta näin muutaman päivän jälkeen!


Kotimatkalla hieman aluksi itkeskeli, mutta pian alkoi väsyttämään ja loppumatka sujui hyvin! Naskalit tekee muuten kipeetä, vaikka ei luulis! En taas muistanut tätä!



Äiskä ja poika yhdessä lenkillä <3

Pentu on kulkenut ensimmäiset päivät lähinnä häntä pystyssä joka paikkaan – kaikki on kivaa ja kiinnostavaa! Aluksi söi hieman huonosti, mutta johtui varmaan vaan siitä, että oli uusia nappuloita ja en sekoittanut siihen mitään hirmukivaa, nyt hyvin jo!
Ja pakko hehkuttaa hieman, olen ihan älyttömän ylpeä pennun sisäsiisteydestä! Se on tehnyt kolmen päivän aikana vain yhdet pissat sisälle (mulla oli 8h työpäivä, eikä kukaan ehtinyt päivän aikana tulla käyttämään sitä – ei ihme siis!). Yöt se on siististi ja kaikkea – mä olin taas varautunut kamalaan pissarumbaan, mutta ihanan helppoa tämä yhden pennun kanssa!
Isä ja veli valittavat, kun pentu roikkuu kokoajan jaloissa, puree, eikä jätä rauhaan millään! IHANAA ! <3

Hakutreeneissä kävimme eilen. Soololle tehtiin kolme ukkoa, käytössä oli hyvät tuuliavut ja saatiinkin pitkästä aikaa ihan superonnistuneet treenit Soololle! Olin niin ylpeä pojasta <3 Soolo alkaa taas hoksaamaan, että tää on kivaa ja täällä etitään ukkoja jne. Se tarvitsi siis vain tuollaiset motivaatiotreenit ja muistuttelut, että alkoi taas toimia! Ei käytetty juurikaan muita apuja (tuulen lisäksi) nyt, kun lähti niin hyvin ukoille!


Pentukin pääsi ensimmäistä kertaa hakumetsään, tehtiin sille ”makkararinkiä” ja ihmiset vähän leikittivät sitä. Pennusta oli hirmukivaa pussailla kaikkia ja repiä vähän partaa, pinkki lelukin oli kiva! Metsäkin oli kiva, kaikkea uutta syötävää!! Nam, miltäs tää maistuu.
Reipas pentu, ainut, mikä vähän hurjistutti oli kun isot koirat haukkuivat autoistaan, kun piku juoksenteli. Automatkakin sujui, vaikka vähän itkeskelikin – tyhmä äiti pisti pienen ensin kissanhäkkiin, kun ei iso koira sellasessa pikkuisessa tykkää olla!

Yhdessä kuvassa vilahti kissanpentukin. Tämä oli haavelistallamme jo paljon ennen koiranpentua, mutta sopivaa vaan ei ole ollut löytynyt. No, isi sai joku aika sitten soiton, että ”Mulla on täällä kaks kissakakaraa, luulin aluksi, että ne menis hyvin, kun olis kaks, mutta ei näitä kukaan kestä, haluutko tulla hakemaan tän toisen pois?” Ei liene vaikea arvata, että isi haki. Kissa oli aluksi hyvin peloissaan kaikesta, mutta ei ole mennyt kuin kaksi päivää, kun kissan- ja koiranpentu nuolevat toisiaan, painivat ym. <3 Mielettömän ihanaa seurata, miten nuo kaksi löytävät pala palalta yhteisen sävelen elämään! Aluksi oli niin vaikeaa ymmärtää, mitä toinen tarkoittaa. Mietin ensin, että onkohan nyt kovin viisasta ottaa kahta pentua, mutta.. 🙂 Enkä ihmettele yhtään, miksi halusivat eroon tuosta. Se kiipeilee verhoja pitkin kattoon, seinävaatteita ja tekopuuta pitkin, juoksee tuhatta ja sataa, herättää öisin ainakin kymmenen kertaa, ei siedä yksinoloa ym. ihanaa.. mutta ei tuota kauaa kestä:)


Elämä itsellä on hirmuisen jännittävää, enkä kiellä sitä, etteikö se olisi pelkästään näiden pentujenkin takia! Yhtään en tiedä, mitä teen syksyllä.
Saanko toteutettua yhden suurimmista unelmistani, vai jäänkö taas paikoilleni ensi vuodeksi? Pari viikkoa vielä, sitten tietää tulokset. Tietää, mitä tapahtuu. Toisaalta en edes halua tietää.

Ainiin, nimi on vieläkin epäselvä. Ehkä se on nimetön. Huomenna tutustutaan agilityyn.