Kategoria: Yleinen

Agilitykuva: Kai Karuveha, joistakin syksyn treeneistäVähän tää kirjoittelu jäänyt taas. Syynä sille viimeviikkoinen koeviikko, nyt vihdoin ohi. Syksy on synkkä, mutta mielen ei tarvi aina olla!

Viime torstaina oltiin totutusti agitreeneissä. Henna piti treenit.
Paljoa mulla ei ole enää mielessä, radat oli haastavia. Varsinkin keppikulma ekalla radalla. Alempana ratapiirrokset by Melkku. Tokalla radalla muistan olleeni iloinen siitä, että pystyin ottamaan soolon vasta pussilta vastaan, kun Henna sitä ehdotti meille. Meillä oli ongelmia keppien kanss, teki samaa kun mölliagikisoissa taas. Jätti pujottelematta :–(
Samoin jäi mieleen se, että MUN PITÄÄ LIIKKUA JA JUOSTA heti kun koira on lukinnut esteen, jos on joku tiukempi paikka. Ehtiän kumminkin tosi hyvin, jos vaan rupeen liikkumaan ite!!

Pari päivää sitten Eeva ehdotti, et lähdettäisiin treenailemaan häiriössä paikkamakuuta ja kaikkea jänskää. Oli kyllä niin hyvä saada pitkästä aikaa vähän treeniseuraa tokoon ja vetää ihan kunnon treenit! Tätä pitäis toteuttaa joskus toistekin! :–) Mukaan lähti Eevan ja Rosen (Soolon serkku, Maple Yard Doomsday) lisäksi myös Melissa&Eetu, sekä Juulia&Voitto. Oltiin Kana-areenan tokohallilla.

Soolon kanssa tein aluksi vähän voikaukoja, jumppailua vaan.
Vielä näissä on paljon töitä, mm. s-m vaihto kaipaa runsaasti vahvistusta, sekä s-i kans vähäsen. Kun saadaan tekniikka kuntoon, sit alkaakin varmaan vaikeampi osuus. Seuraava vaihe on, että koira on edessä suorassa ja sit vielä sitä matkaakin pitäis kasvattaa..
Huomasin treeneissä, että Soolo on oikeastaan melko häiriöherkkä. Se ei kyennyt keskittymään samalla tavalla, kuin kotona. (no ylläri ettei ihan, mutta?) Välillä vaan katteli muualle (kun muut treenas toisella puolella jotain), eikä ollut ihan niin huolellinen liikkeiden kanssa. Ja kun kotona tekee jo monta vaihtoa ilman käsiapua, joten nyt suosiolla helpotin vähän harjoitetta ja autoin paljon. Pitkä tie täydellisiin kaukoihin! En oo kuitenkaan osannut ymmärtää tätä aikaisemmin niin hyvin, koska Soololla on kuitenkin niin hirmu hyvä motivaatio tehdä töitä ja on aina ihan sairaan innolla mukana.

Sit tehtiin ruutua. Tässä Eeva vei lelun Soololle ruutuun, minne se paineli täysillä, niin että merkkinauhat vähän lenteli. Jejejee kivaa!! Toisto.
Sit koitin naksuttimen kanssa hakea oikeaa paikkaa. Oltiin reilusti lähempänä ruutua. Soolo tarjoili väliin jopa merkkiäkin yhen ruutumerkin luokse. Huoh. Mut kyllä me saatiin onnistumisiakin tän suhteen. Pitää vielä varmistaa tota paikkaa, hakeehakee kovasti. Loppuun vielä leluruutu, joka täysillä taas. JEE.

Tehtiin merkkiä vähän. Tää oli kyllä ihan unohtunut, joten treeni jäi lähinnä muistutteluksi. Hassu koira kävi tarjoamassa kontaktiasentoa traktorin renkaalle. XD Yritys on ainakin koiralla kova, siitä ei voi moittia!

Yhteispaikkamakuu. Soolo oli ihan pöppölööö. Sen siitä saa, kun ei treenaa sitä ikinä kunnolla. Ääntä, sellasta vikinää lähti. Palkkailin kumminkin paljon ja en lähteny kovinkaan kauas. Myöhemmin kun tytöt vielä samalla treenas, tein pientä ”piilopaikkista”, olin ehkä pari sekuntia sermin takana ja sit palkkailemaan. Oli hissukseen. Ja pysy kuitenkin kokoajan.
Silti on ihan hirmuisen pitkä matka vielä siihen, että voisin jotenkin luottaa koiraan satavarmasti, esim. kisatilanteessa. Tuntuu turhauttavalta, Soolo kuitenkin muuten osaisi kaikki kisoihin tarvittavat liikkeet tosi hyvin ja tätä mä en oo treenannut siihen kuntoon. Ja en tajua, miksi en ns. vakavissani aloita sitä nytkään..

Saatiin myös hyviä vinkkejä mm. luoksarin stoppien treenaamiseen kiertämisen kautta. ldsaldöäsldäö meinasin hirttää taas koiran, koska sen viretila on niin korkeella ja kuuluu viuräy. Häkissä ulvontaa, koska yhyy yksin ei oo kiva olla eteisessä eristettynä. Tänään en vaan jaksanut välittää siitä, kun oli erihuoneessa. Häkissä siis pidin tauoilla, joita oli kiva pitää monesti, niin oli taas itekin vähän skarpimpana!

Treenailujen jälkeen Melkku heitti mut kotio ja matkanvarrella pyssättiin vielä juoksuttamaan koiria lenkkeillen. Sooloilija keksi vielä lammikon ko. paikasta ja hävetti viedä autoon, kun eläin oli niin likanen ja karvanen kaiken sen jälkeen :–D Mutta Soololla ja Eetulla oli vaan niin hauskaa yhdessä, ne viiletti ympäri kullanhuuhdontapaikkaa. Ne on kyllä aina olleet vähän kun parhaita kaveruksia, kivaaa rähmiä toista!

Kotona ollaan treenailtu aina välillä, kun on ollut sellanen fiilis. Oon koittanu saada maahanmenoa pidemmällä välimatkalla nopeammaksi ja varmemmaksi. (ruutua varten, yhdistän myöhemmin sinne) Oon myös palaillut tunnarin opettamisessa vahvistamaan haistelua piilottelemalla tunnaria pitkään heinikkoon. Soolo niin tykkäs tästä ja se osaa! c:

Kingi sai kotona vielä erikoiskohtelua osakseen, koska alunperin senkin piti päästä mukaan treenaamaan, mutta suunnitelmat muuttuu! :–(

Tänään olin järkkäilemässä Längelmäen mätsäriä. Aamulla vielä mietin, että otanko solppista sinne hengailemaan ollenkaan, mutta viime hetkellä tuli sitten päätettyä pistää kimpsut ja kampsut mukaan.
Koissu sai harjoitella taas sitä häkissä olemista tommosessa hälinässä. Alkuun oli aika helppoa, kun ei ketään ollut vielä. Haasteellinen paikka pikkupojalle oli se, kun pojat innostu pelaamaan vieressä jalkapalloa – olis ollut niiiin kiva mennä mukaan. Kaikenlaista se oli siellä kai sähläillyt, mutta loppupäivästä se ainakin vaan makoili ihan rennosti siellä. :–)
Ja nolous, alkuun toi vetäs vahingossa päänsä meidän ihan yli-isosta pannasta päänsä ja meni morjestamaan Eetua..en ees tajunnu mitä kävi, kun koira oliki yhtäkkiä jossaki:D:D onneks toi ei kumminkaan ikinä rupee rähisemää kellekkään, mut silti ! :—DD pikkuriiviö.

Ite olin siis kehäsiihteerin puuhissa harjoittelemassa. Ihan ei tunnu luontevalta toi homma vielä, muttaaa harjotusta! Lapsi&koirakisassa ja pennuissa sain söpöstellä söpösiä, jotka olikin ihan sairaan päteviä, vaikka niiiin pikkusia!

Ennen BIS-kehää järkkäiltiin toto -juoksu, johon mekin aateltiin osallistua sitten kumminkin. Solppis oli nopsa paimen, kun sijoittu toiseksi n. 15 (?) koiran joukosta :–) Se tuli suoraa täysillä mun luo ja vetoleikkiiin <3 ja mä kun mietin, että lähteekö se jonnekkin muualle..pitäis vaan luottaa siihen:) Aika oli 3.48s, matka ehkä 15m tjsp.? Välillä tehtiin myös vähän tokojuttuja sivummalla, alkuun pienoisia keskittymisvaikeuksia, muttakun sai koneen käyntiin, niin teki ihan samallailla, kuin kotonakin - ellei innokkaamminkin. Vähän lyhyttä paikkista hälyn keskellä, päivän päätteeks yks vähän pitempi ja jees. Vähän ääntelypropleemaa on edelleen, mutta kyllä tää tästä! Mun on täytynyt opetella kieltämistäkin ihan uudella tavalla - ja kyllähän se sieltä hiljeneekin sitten, kun kertoo ettei toi oo oikein soveliasta. Jotenkin oli rentoo olla vaan tolleen "turisteilemassa", vaikka järkkäystöissä olinkin. Ostin myös Solperolle uuden vetolelun, jollasta oon ajatellut jo pitempään, jeejee. Se on niin super taas! Jees, mukava päivä. Näin myös paljon jämsäläistuttuja, mm. Viivin&Rommin, Iinan&Kassun, Iipun&Nitan, Melissa&Eetu, Juulia&Voitto ym! :--) Tähän loppuun vielä viime kesältä pikkunen uinti video, jonka puuhailin jo ajat sitten, mutten oo tänne pistänyt. Ja joo, ei välitetä mun mammanmussukoista jooko:)))) Solppis ehkä joku 7-8kk. Ihanaa kun kohta on taas kesä! <:

kesämuistoja from Evie Rekola on Vimeo.

ps. Motivaatio huomisen filosofian koetta kohtaan on huipussaan!!! (-,-) eka ja vika kurssi onneks:)))))

Tänään käytiin myös mummolassa tekemässä yksi juttu, joten pyöräiltyä tuli taas aamupäivällä pienehkö lenkki.
Päivemmällä mulle tuli kaveri, jonka kanssa lähdettiin metsään lenkkeilemään ja saatiin me muutama jälkikin sinne aikaiseksi tehtyä Kingille.
Se olikin tämän kesän ensimmäinen kerta, kun jälkeä tehtiin. Ensimmäinen oli helppo, tiheästi makkaraa ja tosi lyhyt. Seuraavalla kerralla Kingi olikin jo vähän enemmän innoissaan jäljestämään, makkaraa vähän harvemmin ja ihan kivastihan se meni. Mutkassa meinasi painella ohi, mutta kyllä se oikea reitti sieltä sitten löytyi kumminkin, kun huomasi menneensä vähän vipaan suuntaan. Lyhyitä molemmat, mut pientä toimintaa tollekin saralle. ;–)

Pihassa reenailin sitten Kingin kanssa ja kaveri näppäili kameralla kuvia tokoilusta ja leikeistä. Treenailtiin perusseuraamisia ja pari kertaa otin myös jättäviä liikkeitä, maahan ja seisomaan.
Laittelen tähän vähän päivän kuvasatoa..

Nyt mä noudaaan ton palikan!

Täytyy vielä sanoa, että poika oli kyllä aika väsynyt illalla päivän touhuista ja nukkuu hyvin tyytyväisen näköisenä. :–)

Tänään oltiin Kana-areenalla (Längelmäen agilityhalli) treenailemassa agilityä, tai oikeastaan pitämässä vähän hauskaa… ;–)

Aloittelin Hassen kanssa. Kovasti tuo tuntuu kuumenevan herkästi ja alkaa paukuttamaan.. Pitäis miettiä, millä sen Hassen energian saisi suunnattua siihen tekemiseen paremmin, että se keskittyisi kuuntelemaan mua, kun sillä menee huomio sitten vaan siihen paukuttamiseen ja mun ympärillä pyörimiseen. ;–D Tottistelussa tuo ei niinkään ole ongelmana, mutta kun ohjaaja rupee juoksemaan ja vähän riehumaan enemmän, niin siitä se lähtee.. Mutjoo, eiköhän me vähän jotain saatu tehtyäkin siinä välissä aina. ;-))
Mut ihan jees muuten. Harjoiteltiin vaan ihan pieniä radanpätkiä, pari estettä aina yhteen ja silleen alkeita.

Kingi välissä. Jooh, vauhdilla mentiin jotain pientä myös.. Puomille ei mennyt, sitten sain sen sinne avustettua nakin kanssa, kunnes keskellä tuli kamala kiire juosta alas (pelko?). Sain kuitenkin ohjattua ilman sen kummempia tapaturmia alas ja palkkaus. Myöhemmin, toisella kierroksella, menin uudelleen kokeilemaan, aattelin että menee, mutta sitten ei tuu yhtään mitään. Avustaja auttamaan – ei siltikään, vaikka mitä yritettiin.. Mä en tajua mitä ton kanssa tekee. Kingi menee ihan lukkoon ja ei osaa enää toimia mitenkään. Kun puomi on kuitenkin opetettu sille ja se oli ollut pitkään sen yksi lempiesteistä !! Mutta nyt, mä itken.. :< Sille vaan tulee tommosia mörköjä. ;< Päätettiin kuitenkin treenit parilla kivalla esteellä. :--) Ja niin! Meiän kepit on kuulemma kivat, mun pitää vaan jos Kingi kestää sen, niin kun ite teen semmosta 'tahtia' jaloillani siinä vieressä, niin saada se mahdollisesti häivytettyä.. Mut kuulemma Kingi tekee innokkaasti ja silleen kivasti ne : D Kingi kyllä ottaa kamalan paljon ympäristöstä, tai sen vire nousee yli. Tottisteltiinkin jotain välissä. Perusasennot edistää, kun se on niin 'innoissaan' tekemässä. Mut huomaapahan vaan, että niissä on paljon reenittävää kotona vielä ihan alkeita.. Paikallamakuuta otin metrin päästä, tosi lyhyin välein palkaten (muuten vuotaa). Joo, kaks "ongelmakoiraa" (tai ehkä pikemminkin laiska ongelmaohjaaja? :D) reenittävänä. :—D No ei vainee!

PS. Harjasin eilen Hassen. (sitä se kaipaskin, kuten aikaisempien ’artikkelien’ kuvista voitte nähdäkin, että se oli ihan kamalassa kunnossa, kun oon ollu laiska..) Kingikin pitäis tässä viikonlopun aikana harjailla ja hoidella. ;–)

PPS. ONNEA HASSELLE (+ sisaruksille) 4-VEE PLAKKARISSA, eileeen oli synttärit! :–)

Tänään sitten suunnattiin Längelmäen Kana-areenalle Aktiivicolliet ry’n järjestämään tottispäivään, jossa kouluttajana oli Kuuselan Markus. Koko päivä siellä meni, 9-15.

Ensimmäisellä kierroksella Kingi oli vähän turhan innokas tekemään, piippas ja kaikkee muutakin, mut toisella kierroksella meni sitten jo paremmin.
Seuraamista pitää alkaa kehittelemään ihan alusta, eli ”tipuaskelilla” lähdetään eteenpäin. Luoksetulossa vauhtia oli välillä liian vähän, muutama ihan hyvinkin.

Paljon saatiin siis hyviä neuvoja, opin paljon uutta ja tästä on nyt hyvä jatkaa eteenpäin reenailemaan !

Melkeen kuukausi päivittelemättä. o: Jaiks. No mut, ei tässä oo niin paljoo mitään merkittävää tapahtunukkaan, mitä nyt ollaan vähän reenailtu, lenkkeilty ja semmosta perusjuttua, mistä ei aina jaksa rustailla. Nyt hiihtoloma, jee. =))

Oltiin tänään Längelmäen hallilla reenailemassa vähän agilityä ja tokoakin vähän otin. Kiva reenailla välillä sisällä, lämpimässä. Ja jossain muualla, kun kotona. = D

Viime reeneissä meni niin vauhdilla, mut taas sai hakea sitä tuosta vasikasta =D Mut kivaa oli! Ja sain tytöiltä ihan hyviä neuvojakin sit =)) Mut äähh, toi koira keksii jotain ihme kummituksia noitten esteiden välille välillä. Esmes eka menee hienosti, mut sit yhtäkkiä puomilla ei suostukaan meneen toiseen suuntaan radalla sitä, vaikka on just hetki sitte menny sen hyvin. Ja hyppyjä kans hyppäs vähän varovasti, kun ne oli korkeemmalla. Mut kai sitä pitää hypyttää sit matalemmalla enempi, ennenkö nostaa noita rimoja. Mun pitää vaan yrittää innostaa Kingiä ite enempi ja saada sitä menemään jotenkin : D
Oli kummiskin kivaa silleen taas !

Tajusin tänään kanssa, että paikkamakuut on oikeesti aika haussa vielä, toi koira on oikeesti kunnon vinkuintiaani. Toi tarvis tositosipaljon häiriötreeniä siihen, että lähtis toi ääntely pois. Pysyy kummiskin, tais se kyllä jossain välissä noustakin, mut meni sitten takasin käskystä maahan. Seuraamisissa hiottavaa, on vähän kaukana.

Tänää kävästiin pitkästä aikaa (todellakin. :<) reenailemassa liitämistä ja pitämässä hauskaa. Heti kun päästiin autosta ulos ja koira tajusi, että missä oltiin, niin Kingi oli ihan täpinöissään, kun tiesi kohta pääsevänsä radalle. Radalla, koira oli niiin innoissaan ja vauhtia löytyi tosi kivasti! Viime reenit oli vähän semmoista "tuusny, mennäää tonne" niin nyt oltiin silleen et "Mamma anna nyt lupa jo mennä, anna anna, haluun mennä lujaa!!" Ja oli niin kiva huomata, että koira oikeasti nautti siitä, sai palkinnon aina siinä, kun pääsi etenemään seuraavalle esteelle jne, eikä niin suuri palkinto ollukkaa enää niinkään se namipalkka, vaan suorittaminen. Oli kivaa! <: Eka rata oli semmonen aita - A - aita - aita - putki (A'n alla) - aita. Ja muita en taidakaan oikein muistaa, mitä tehtiin : D Ja kiva yllätys oli, kun Kingi meni kaikki puomit ja A-esteet ihan ongelmitta! Puomilla oli viimeks ongelmia enempi, niin nyt niitä ongelmia ei ollu mitään, mentiin vaan! (Viimeksi kun aristeltiin enemmänkin puomilla..) Mut tänään! <3 Reenailtiin myös tokoliikkeitä välissä, kun odoteltiin omaa vuoroa. Paikkamakuu ok, joskin tein tosi lyhyen reenin ja silleen. Mut pysy. Seuraa välillä seuraa hassusti liian kaukana, paikka ei ollu ihan paras mahollinen aina -pitää reenata lisää perusasentoja ja rakentaa sitä paremmin, mut oli kyl paljon hyvääkin seuraamista, mut kun otettiin vähän pidempää pätkää, niin jättää raon. :< Ehkä tolta piskiltä sittenkin löytyy vähän vauhtia, kun saa sen vaan ulos. 😀 Mut oli jätkä kyll kovin väsynytkin reenien jälkeen..

Tokoiltiin enemmän pitkästä aikaa, ja kyllä oli kivaa! Oikeasti, sain ton koiran jopa tekemään jotain ihan kivannäköisesti, tai ainakin musta tuntu siltä, en sit tiiä, mimmosta se oikeesti on..

Ensin herättelin poikaa lelun kanssa riehuen, sitten vähän seuraamispätkiä, jotka meni oikein kivasti! Vähän sais olla tiiviimpää (seurata lähempänä, ei ois niin isoo rakoa mun ja koiran välissä.), ja perusasennot suoraa varmia. (koira kyllä korjaa ite jos tajuaa menneensä ihan vinoon, mut sais tulla suoraan kunnolla.) Hyvin kontakti pysy ja oli innokkaasti mukana, myös juoksussa seuraamiset onnistu varmaan PARHAITEN IKINÄ! Jee!

Ja noutaminen, ahhhh, oon niin iloinen tästä! Ollaan pidetty sen treenaamisessa nyt ihan suosiolla taukoa, kun mulla meni aikaisemmin hermo, kun ei oikein ottanut tulosta sen opettaminen, eikä koirakaan ollu järin kiinnostunut siitä (mikä sit johtunei varmaan mun metodeista.. ;D), mutta nyt! Ensin otettiin pelkkiä pitoharjoituksia mun edessä pari kertaa, sit ajattelin ihan huvikseen kokeilla, että miltä koko liike näyttää, niin toi toimi mun mielestä jopa ihan hyvin! Vähän jää turhan kauas luovuttamaan, mut kun se lähtee innokkaasti ja tuo innokkaasti, niin se on jo iso juttu meillä! HIHII!

Sit lopuks harjoteltiin perusasentoa, askel eteen, askel sivulle, pari askelta eteen, vähän matkaa seuraamista jnejne. Mentiin kans luoksetulot, liikkeestä seisomiset ja kaukokäskyjäki vähän otettiin jossain välissä. Niissä ei oikeen mitään erikoista mainittavan arvoista, iha jees.
Lopuks leikittiin oikein kovasti ja oli kivaa molemmilla. : )) Ja oon tyytyväinen !

Mut apua, nyt tajusin, että melkeen yhtään en harjotellu paikallamakuuta, mikä on se liike, joka eniten meillä kaipaa harjottelua. Kyl nyt vähän, mut sais kyl paljon enemmän. Oonpas tyhmä! :< Mun pitäääis alkaa tosissaan sitä reenaamaan, oikeasti.

Aamusella piti herätä vielä kirkkoon hakemaan todistukset. Vihdoinki pääs lomalle! ;D
Melkein suorilta teiltä mentiin agility harjoituksiin.

Aluksi saatiin mennä vähän mitä tykättiin harjoitella ja silleen. Sen jälkeen tehtiin sama rata kaikille, joka mentiin pariin kertaan. Suhteellisen helppo ja yksinkertainen, melko suorana. (aita aita putki aita rengas kepit aita aita) Sujui ihan nätisti Kingin kanssa, renkaalla joudun vielä käyttämään enemmän aikaa ohjaamalla sen sinne, kun menee varmaankin muuten välistä. Kingi vaan on niin rauhallinen otus, tai sit en vaan jotenkin saa siitä ulos sitä energiaa tarpeeks. Mut sai just kuulla et ”onpas se rauhallinen suorittaja! :D” jne. Usein se kun (ainakin mun käsityksen mukaan) menee enemmänkin niin, että ohjaaja ei pysy koiran mukana, mutta meillä menee toisinpäin, ainakin vielä, mut eipä me vauhtia niin paljoo tarvitakaan, kun niin noviiseja ollaan kumpikin tässä lajissa vielä! ;D

Vikana vähän isompana harjoituksena tehtiin puomi, se on ollut ennen Kingin lempieste, mutta nyt tullut ongelmia sen kanssa, enkä oikein ymmärrä, mitä sen kanssa on sattunut. Ymmärtäisin kyllä, jos se olis tipahtanut siitä ja olisi pehmeänä koirana säikähtänyt sitä, mutta kun ei ole. Säikähtikö se viimeksi sitten niin pahasti keinulla (ei varsinaisesti sattunut mitään kuitenkaan), että ei uskalla tulla nyt puomillekkaan, kun on suunnilleen saman levyinen sekin? Ehkä niin, ehkä ei.
Oli siis pienoisia ongelmia sen kanssa, että saatiin se suorittamaan se. Nakkeja oli matkan varrella ja olis luullu, että tuo ahneena koirana niiden perässä tulis kokonaan, puomin päälle päästiinkin, mutta siinä päällä pisti pakit ja pisti maaten siihen ja silleen, mut saatiin se kuitenkin menemään läpi. Jes!
Esim. A -esteellä taas ei ollut mitään ongelmia, mentiin tuosta vain noin. Hassu koira.
Puomin jälkeen otettiin vielä vauhdin kanssa Kingin mielestä pari kivaa estettä (putkee ja aitoja) ja jäi kiva fiilis, tätä pitää päästä taas tekemään lisää pian! ((;

Laittelen tähän vielä muutaman huonolaatuisen kuvan, mutkun ei osaa kuvata halleissa yhtään. Vois opetella käyttämään tota. ;D Ompahan kumminkin jotakin muistoa.

Tänään oltiin pitkästä aikaa agilityä reenaamassa, Kingillä oli aika lailla muistissa esteet, huolimatta noin vuoden mittaisesta tauosta (jonka syytä en tiiä, kyyditykset nyt lähinnä.)  Hasse (Zinnia’s Hanoi Rocks) pääsi myös kokeilemaan paria uutta estettä ja harjoittelemaan lisää koiraleirin jälkeen agiliitämistä.

Kingi toimi mun mielestä koko ajan ihan kivasti, sen normaalia ääntelyä sai taas kestää sen nelisen tuntia, jonka ajan treenit kesti, mutta sitten kun ruvettiin tekemään jotain, niin keskittyi ihan kivasti siihen, kunhan oli vaan nakkia ja lihapullia saatavilla.

Kingi suoriutui kaikista esteistä kivasti, ei menty harmikseni muuta kuin yksittäisiä esteitä, joten ne oli suhteellisen helppoja meille. Ihmeekseni kuitenkin renkaalla tuli ongelmia vastaan, ensin se meni kyllä hienosti, mutta toisella yrittämällä meni ali (maxi -korkeudella siis oli.) ja sen jälkeen oli ongelmia saada se uudelleen menemään renkaasta, kun ei tykännyt siitä miten keinu osui koiran selkään, kun meni ali. Mutta loppujen lopuks meni senkin sitten. Keinulle pitää saada vähän hitautta, kun meinasi pistää lentokeinuksi parikertaa, mutta rohkeasti nyt ainakin menee. 🙂  Puomi meni tosi hienosti, kontakteille hidastaa eikä aikomustakaan hypätä niiden yli. Jee. Kepit oli kans hienot (pari välistävetoa oli kylläkin), nätisti meni, mun pitää vaan ite kiinnittää kuulemma vielä enemmän huomiota ohjaamiseen niissäkin, kun lopetan liian aikasin sen rytmittämisen (”kep.kep.kep.”) ja koira lopettaa myös sitten kepittämisen sillon, eikä tee keppejä ihan loppuun ja mun pitää rytmittää myös paremmin ja mennä samaa tahtia koko matka, eikä huudella mitä tahansa siellä. Vauhti olis saanut olla nopeampi, mutta koira oli toisaalta jo melko väsynyt siellä olosta. Päästiin myös ensimmäistä kertaa kokeilemaan normaalimaksikorkuista pöytää, ja oikein tyytyväinen sai olla siihenkin suoritukseen Kingin kanssa, hyppäs heti sinne eikä arastellu ja oli muutenkin siellä niin pitkään kun piti jne.

Oikein hyvä mieli jäi reeneistä Kingin kanssa ja oikeesti, oon tyytyväinen kun se pysyy vapaana tuolla!!! 🙂 Ainoo et siellä oli semmonen huitsin kiva musta lapukka narttu, joka oli ihan samanoloinen kuin kaverin koira, niin Kingi olisi kyllä mieluusti mennyt leikkimään sen kanssa… 😀

Hassen kanssa oli kanssa kiva päästä tekemään jotain pitkästä aikaa. Keinu oli vähän hankalaa mennä Hassen kanssa, matalalle pöydälle hyppäsi ja meni hienosti, mutta isommalle ei itse hypännyt. Tässä kun treenaa kahta koiraa, huomaa miten erilaisia ne oikeasti on. Hasse on semmoinen, että se luottaa ja hakee ohjaajasta paljon turvaa, esim. puomilla se ei mennyt jossei auttanut sitä kädellä, vaan lähti pois. Hassella ei myöskään ole oikein aikomustakaan lähteä kauaksi musta, pysyy koko ajan siinä muutaman metrin etäisyydellä, vaikka ei tekisikään mitään. Hasselta ei myöskään lähde ääntä sillä välin, kun odotetaan vuoroa, ainoastaan silloin, kun se kuumenee. Kepit meni Hassen kanssa tosi hienosti harjoittelumäärään nähtynä! Ohjaajakin kehuskeli. :)) Putken poika meni hienosti myös.

Toivottavasti nyt päästäisiin vielä vaan useammin treenailemaan, että kehityttäisiinkin vähän joskus!