Avainsana: kuvat
-
ensimmäiset viikot eläinlääkiksessä
Viikot hujahtaa, elämä on ihanaa. Mua jännitti ihan hirvittävän paljon ennen tänne tuloa – mietin, miten saan kaikki asiat hoidettua, miten vaikeeta kaikki on. Uusi maa ja kaikkea. Mut lopulta kaikki onkin ollut ihan hirvittävän helppoa. Joka suunnasta on tullut apua, jos on sitä osannut kysyä. Ihania ihmisiä ympärillä, opinnot unelma-ammatista alkamassa. Anatomian luennoilla oli…
-
Ja ihan todella ei ole rajoja nyt kun tanssitaan!
Mulla kun on tunnetusti aina niin hyvää tuuria (tai taitoa?) noiden autojen kanssa, niin päättipä minun rakas relluni jättää minut tielle matkalla MY-leiriltä kotiin – yli tunti kotiin ois ollu vielä.. Oli ehkä elämäni pelottavin kerta kuskin paikalla, kun olin hinattavana hieman liian lyhkäsellä hinausköydellä – jarrut ei nääs toimi kunnolla, kun auto ei oo…
-
Maple Yard -agilityleiri
Yksi parhaimpia taas. Maple Yard -leiri 23-25.05. Onneksi on pääsykokeet vihdoin ohi – ehdin istua tietokoneen ääreen pidemmäksikin aikaa, treenata, ja vaan olla. Se on ihan parasta. Sun ei tarvitse tehdä mitään. Sun päässä ei jyskytä ”oot ihan luuseri, etkä pääse koskaan mihinkään” -fraasi, kun teet jotain muuta, kuin opiskelet pääsykokeeseen. Tällä kertaa oltiin Kunkkulan…
-
agilityfiilistä parhaimmillaan
Äiti, tää on niiiiiin ParrRRRRRasta!! Agikisat Jyväskylässä 26.04. Tämän päivän kisat muistuttivat mulle taas siitä, miksi harrastan tätä lajia. Laji on parhaimmillaan, kun kartturi ja koira toimivat täydellisesti yhteen ja ymmärtävät toistensa pienetkin vinkit siitä, mille esteelle seuraavaksi pitää mennä. Kisat oli muistutus siitäkin, että tästä hommasta on nautittava joka sekunti! Tänään mä osasin nauttia…
-
asia, jonka lähes kaikki unohtavat palkatessa
JSPKH ry järjesti perjantai-iltana jäsenilleen Johanna Nivalan viettikoulutuksen. Olin ajatellut etukäteen, että tästä ei olisi niin paljoa hyötyä, kun olin jo aiemmin joulukuussa Juha Korrin viettiseminaarissa, jossa samalla järjestettiin ”Olisiko koirastani suojeluun” -testi. Mun ajatukseni olivat taas kerran vääriä, en oo pitkään aikaan saanut näin isoja täröinoitä ja innostuksen kipinöitä koiraharrastuksesta! Ymmärsin yhden illan aikana…
-
kuka sanoo et saat tuloksii ilman duunii
Viimeisimpään postaukseen viitaten; eroahdistus on vähentynyt entisestään – en enää pidä edes Thundershirttiä Soololla joka päivä ja palatessani löydän kotoani rauhassa nukkuvan koiran, joka herää vasta avattuani oven ja tulee hitaasti venytellen luokse
-
ukkoja etsimässä, aksailua ja papparaisen ikävöintiä
Kuva: Tea Lemmetyinen Viime viikon keskiviikkona oli meidän toiset hakutreenit. Soololle tehtiin kolme ukkoa, eka oli aika helppo, toinen ja kolmas vähän sit enemmän piilossa. Ekalla Soolo oli taas ihan kujilla, että mitä täällä tapahtuu, mamma neuvo mua väyväy!!??! Toisen Soolo löysi melko helposti ja kolmannella se sitten kouluttajan mukaan jo selkeästi teki töitä etsimällä…
-
viimeiset agitreenit, tokossa ei ihan vielä avoimessa!
Tänään oli meidän kesän viimeiset agitreenit tutulla porukalla. Voi, miten ikävä tuota sakkia tuleekaan, vaikka ei me vielä lopetetakaan mitenkään, vaan pieni tauko nyt, kun asutaan näin kaukana, niin olisi vähän turhan rankkaa kulkea hallitreeneihin joka viikko (treeneihin kuluisi n. 5h aikaa..) Näillä näkymin on suunnitelmissa jatkaa n. kerran kuussa, kun koulutan jatkoryhmää + satunnaisesti…
-
voidaan sinkoo sinne tänne tai viel vaik pidemmälle
Meidän toinen tokokoe oli Jyväskylässä, tuomarina Tuire Marjamäki. Mua ei jännittänyt enää lähellekkään yhtä paljoa, kuin ensimmäisessä kokeessa ja sen vuoksi kaikki tuntuikin paljon kivemmalta. Mä nautin, että sain olla ton kanssa kehässä tekemässä! Paikallamakuu mua edelleen jännittää, koska just tapahtuu kaikkea mahdollista siellä kesken suorituksen. Muuten meidän tekeminen oli paljon kivempaa, kuin ekassa kokeessa.…
-
pursuu treeni-intoa !!
Eilen oli taas meidän oman Jämsäläisporukan agitreenit. Meillä on kyllä niin kiva porukka nykyään mukana, että treenejä melkein odottaa innolla. Yritettiin tehdä jotain ”kamalaa juoksurataa” – tehtiin siis mahdollisimman pitkillä esteväleillä jotain suht helppoa rallittelua – mikä on toisaalta meille ollut hieman ongelmallista, kun pitää saada koira irtoamaan esteille itsestä kauempaa. Toisaalta harmittaa, että mulla…