Liian monta liikkuvaa osaa:)))

Tänään päästiin taas saamaan oppia Lotta Vuorelalta agilityn merkeissä Kana-areenalla. Päivä alkoi puolikymmenen maissa ja kotiinpäin lähdettiin vähän puoli neljän jälkeen, jaksoin olla koko päivän siis kuuntelemassakin, mutta nyt on kyllä aika rättipoikki!

Aamulla oltiin aloittelijoiden ryhmässä, yks osallistuja oli perunut tulonsa, niin meillä oli reilusti aikaa kolmen koiran kanssa. Kivaa! Soolon kanssa mentiin jotain radanpätkää, missä valsseja ja takaakiertoa. Mulla on edelleen ne valssit myöhässä ja sitten ohjaan välillä kun jotain pikkukoiraa – kädet turhan alhaalla.
Tai siis kädet ylös, kun haluan, että koira irtoaa kauemmaksi. Ja tietysti sit Kun kädet on kropassa kiinni, niin koirakin on lähempänä ja ohjataan siinä lähellä.

Takaakierrossa oon muuten aina ennen menny enemmän siivekkeen eteen, vaikka pitäis mennä sen riman eteen. Ja tässä pitää edeleen harjotella sitä kauempaa irtoamista takaakiertoon, vaikka se sinne ennen onkin ihan hyvin lähtenyt, mutta nyt vähän korkeampien rimojen kanssa vähän heikommin ja kun kulmatkin oli vähän eri, kun oon ite harjotellut… Mutta pitää yrittää tehdä erilaisia variaatioita ja kulmia jnejne noihin treeneihin nyt jatkossa.

Ja kotiläksyksi myös kaikenlaisia pyörittelyjä, varsinkin noita valsseja, että niitä saatais nyt kuntoon ja toimimaan paremmin. Katse myös koirassa kokoajan, jos käännyn toiseen suuntaan väärään aikaan niin koirahan tulee sieltä perässä niinkun pitääkin kun mamma ohjaa niin. :–)
Soolo oli hyvin pätevä, mutta mamman pitää harjotella vielä pajon tätä ohjausta!!
Haukkuminen/komentaminen on vielä vähän rasitusvammana, mutta kun ite rauhotan esim sen jättötilanteen/käyn välillä palkkaamassa siitä odottelustakin lelulla jne niin menee paljon paremmin ja on sitten hiljaakin. Ja hei, se pysyy jopa tosi yllättävän hyvin odottamassa! Mun pitää vaan kiinnittää siihenkin huomiota, että muistan käydä kehumassa ja palkkaamassa sitä useeminkin, ja äänellä lupa lähteä.
Ja leikkimisessä toi irrottaminen on nyt selkeemmät säännöt myös. Lelu kuolee, ei liiku ja sit kun päästää irti kiitos-käskystä, niin leikki jatkuu taas. Ja pitää oikeesti muistaa aina välillä jatkaa sitä leikkiä sen irrottamisen jälkeenkin, ettei siitä tuu koiralle tosi tyhmää juttua, että leikki loppuu sit heti kun päästää irti. Soolo on niin kiva, kun sitä voi palkata noin paljon lelulla :—)

Tänään opin myös kisaavia ja möllejä katsoessa ja kun pääsin vielä mölliryhmän rataantutustumiseen mukaan, niin siinäkin tuli valsseja ja persjättöä yms paremmin selville ja muita ideoita/uusia radanpätkiä omiin treeneihin:)

Ja loppuun pari kuvaa joltain muulta pvältä pojista,ettei ois liian tylsä postaus:))) ;

PS. Ilmotin Soolon vielä jyväskylään – hui! :o)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *