Avainsana: agility
-
KEIJO KOJOOTTI keekki keke keketsu
Onni on oma pikkuinen pentu! Nimeämisongelma ratkeaa! Täytynyt tätä nimeä haudutella mielessään viikko. Siitä tulee nyt kuitenkin, kaikesta huolimatta, Keijo Kojootti. Se on vaan niin Keijo-Keketsu. Se on hassu, vähän hupsu ja hölmö. Se on sähäkkä lelun perään, se tykkää vetää. Ei oteta kaikkee niin vakavasti. Keijo-Kollie. Sitä voi myös kutsua KEEKKIKSI, eli niinku cheekiks.…
-
kisoja, huolesta soikeana ja pennuntuoksua!
Meidän viime viikko oli hyvin aktiivinen, käytiin siis kaiken kaikkiaan kolmissa kisoissa viikon sisällä, lisäksi olin yhtenä iltana kouluttamassa agilityä. Näissä treeneissä Soolo ei kovin paljoa tehnyt – alkeisryhmässä vaan lähinnä toimi mallikoirana, miten pyöritään etutassut laatikon päällä ympyrää (eli koira oppii takatassujen olemassaoloa), sekä MY -leirillä opittuja agilityharjoituksia, joita tehdään nuorienkin koirien kanssa ilman…
-
Ja ihan todella ei ole rajoja nyt kun tanssitaan!
Mulla kun on tunnetusti aina niin hyvää tuuria (tai taitoa?) noiden autojen kanssa, niin päättipä minun rakas relluni jättää minut tielle matkalla MY-leiriltä kotiin – yli tunti kotiin ois ollu vielä.. Oli ehkä elämäni pelottavin kerta kuskin paikalla, kun olin hinattavana hieman liian lyhkäsellä hinausköydellä – jarrut ei nääs toimi kunnolla, kun auto ei oo…
-
Maple Yard -agilityleiri
Yksi parhaimpia taas. Maple Yard -leiri 23-25.05. Onneksi on pääsykokeet vihdoin ohi – ehdin istua tietokoneen ääreen pidemmäksikin aikaa, treenata, ja vaan olla. Se on ihan parasta. Sun ei tarvitse tehdä mitään. Sun päässä ei jyskytä ”oot ihan luuseri, etkä pääse koskaan mihinkään” -fraasi, kun teet jotain muuta, kuin opiskelet pääsykokeeseen. Tällä kertaa oltiin Kunkkulan…
-
avoimesti sekasin päästäni, siks kai oon niin huoleton, tiedän olevani kuolematon
Melko aktiivinen viikko takanapäin koiratouhujen suhteen, tää viikko aiotaan vähän levähtää – koska viikonloppuna on tulossa kauanodotettu Maple Yard -leiri! Siellä saa taas treenata kuin päätön kana vailla aivoja. Akkojen etsintää vailla nuuskunenää Torstaina Soololle tehtiin näkölähdöllä ensimmäinen, jonne se lähtikin ihan sairaan tykisti! Eihän se mitään nenua käyttänyt, mutta tässä oli tarkoituksena saada sille…
-
asennevaihdos kisaamiseen
Aamulla jällleen auton nokka kohti Jyväskylää ja JAT:n kisoja. Ilona linkitti meidän treeniryhmän FB-ryhmään eilen illalla videon – tää kannattaa katsoa ! (ainakin agissa kisaavien) Mulla oli jo viime kisoissa hirveen hyvä fiilis ratojen jälkeen. Mä oon koittanut opetella sitä, että mä nauttisin radalla olemisesta. Ykkösissä kisatessani mulle tärkeintä oli se, koska noustaisiin kakkosluokkaan –…
-
agilityfiilistä parhaimmillaan
Äiti, tää on niiiiiin ParrRRRRRasta!! Agikisat Jyväskylässä 26.04. Tämän päivän kisat muistuttivat mulle taas siitä, miksi harrastan tätä lajia. Laji on parhaimmillaan, kun kartturi ja koira toimivat täydellisesti yhteen ja ymmärtävät toistensa pienetkin vinkit siitä, mille esteelle seuraavaksi pitää mennä. Kisat oli muistutus siitäkin, että tästä hommasta on nautittava joka sekunti! Tänään mä osasin nauttia…
-
noloo äijäilyä, video kaukoista ja vauhtiaksailua!
Ukkojen etsintä Soolon kanssa ei ole oikein koskaan tarvinnut kunnolla miettiä, tekisikö se mieluummin töitä, vai haistelisiko? Ei edes kisoissa oo tarvinnut pohtia. Hajut toki kiinnostaa koiria, mutta työt menee aina niiden ohi! Tällä kertaa ei. Ennen omaa vuoroamme lällyttelin n. 4kk vanhaa pentukoiraa, leikittiin ym ihanaa. Meidän treenivuorollamme Soolo haistoi tämän ja meni aika…
-
agiepistelyä jattilassa
Meillä ei ole tällä hetkellä matka Jyväskylään kovinkaan kummoinen, joten osallistuttiin JAT:n järjestämiin agilityn epävirallisiin kilpailuihin. Toinen vaihtoehto olisi ollut opiskella koko ilta koulun jälkeen; jostain syystä epikset vei voiton! Tältä näyttää onnellinen colliepoika! Osallistuin kilpailevien radalle ja vielä uusinta yrityksellä. Vettä satoi ihan hirvittävän paljon, kastuttiin, mutta ei se haitannut! Mä oon oppinut pienen…
-
haaveilua ja harrastamista!
Korpilahdella asuminen alkaa pikkuhiljaa olla mennyttä aikaa. Meillä on vielä pari hassua viikkoa jäljellä Alkio-opistolla, kunnes täytyy taas pakata kimpsut ja kampsut kohti lapsuudenkotia. Tähän vuoteen on kuulunut asuminen omassa kämpässä, hullunlailla opiskelu täyspäiväisesti, viikonloput töissä, uudet ystävät ym. Tuntuu haikealta jättää taas yksi paikka taakseen, mutta toivon niiin sydämeni pohjasta, että tästä on ollut…