tottisvinkkejä.

Liityttiin JSPKH:n ja päästiin sitten tottistreeneihin mukaan. Mukava viishenkinen porukka, hallissa pari tuntia aikaa ja treenailua lämpimässä. o/

Aloiteltiin me. Tehtiin alkuun seurailua. Mä oon tosi kangistunut kaavoihin… mä palkkaan aina tiputtamalla patukan kainalosta. Nyt Markus vähän valotti mulle saalisviettiä lisää, esim. miten sitä saa nostettua huippuunsa.
Eli voin tehdä niin, että kun kävelen normisti eteenpäin, niin teenkin vaihteeksi niin, että kun sanon sivu, niin käännyn heti vasempaan. Koira ei lähde etenemään liian eteen heti.
Ja palkkaaminen, niin ensin riehutetaan, sitten seuraamista jonkin matkaa, perusasento -> vapaa riehuu (mutta ei saa patukkaa suuhun!) ja sitten taas uus perusasento ja seuraamista, perusasento -> vapaa riehuu (mut ei vieläkään suuhun) ja sit vasta seuraavalla kerralla tiputan patukan suuhun. Kun ennen aina joka kerta saanut suuhun sen, jolloin saalisvietti ei kerkiä kohota ollenkaan ja tulla sitä parasta mahdollista suoritusta.
En oo ihan varma, ymmärsinkö niin tätä ihan oikein, enkä osaa selittää sitä, mutta yritetään nyt ainakin jotenkin selvittää ajatusta edes, avarsi kumminkin mun ajatusta koiran saaliskäyttäytymisestä taas edelleen paljon.. en mä ookaan oppinu tätä leikkisysteemiä vielä milllään tasolla. Paljon tuli taas uutta.
Ja mun OMA LIIKKUMINEN ! Reippautta, rentoutta ja nopeutta siihen! Ei mitään sunnuntaikävelyä, ei hiipparointia vaan semmosta päämäärätietoisuutta ja varmuutta siihen, niin koirakin on miljoona kertaa paremmin mukana! TÄÄ NYT HELPPO HOMMA, mut mikä vaivaa kun ei ikinä muista ! :—–))))

Loppuun tehtiin vielä luoksetuloa. Ja tää kuulemma vois olla paljon nopeempi. Tekniikka kunnossa, mutta vauhtia lisää vauhtiluoksetuloilla. Markus piti Sooloa kiinni ja mä innostutin – potkin patukkaa, leikin sillä jne, sit ihan tavallinen luoksekutsumisasento ja Soolo ampasee tulemaan -> mä heitän lelun vielä eteenpäin. Parin tälläsen jälkeen sitä vauhtia alkokin tulemaan ihan erilailla. En oo kyllä tajunnu tota vauhtiakaan, oon vaan kelpuuttanut peruskivanlaukan siihen.

Ehdittiin vielä treenata toinen kerta, nyt otettiin paikkamakuuta. Tää on niiin sukka oikeesti äääää. Pitää treenata treenata treenata treenata !!! Palkkailen sikausein, sieltä tulee jotain ihme ääntä ja kaikkea, ihan kesken. Ja kyse vaan siitä, etten oikeesti vaan jaksa treenata sitä. Se vois osata miljoona kertaa paremmin, jos vaan huvittais itteä treenailla sitä edes VÄHÄN AHKERAMMIN. Mut laiskaku oon…………….
Ja toisena juttuna tehtiin eteenmenoa. Eka semmone joku 10m matka, sitte tuplasti pidempi ja meni tosi hyvin eteen. Epäilin kyllä, kun ei olla treenattu oikein yhtään.. mutta se olikin tosi hyvä. Sit nyt neuvoja siihen, miten edetä tän liikkeen kanssa. Pitäis lukee sääntöjä vähän niin tietäis mimmonen liike tää on oikeesti kokeissa ja muistais..
Mutta nyt harjoteltiin lyhyellä matkalla eteen ja sit maahan menoa. Alkuun mä kuulemma vaan pyytelin sitä ja silleen, niin ei tajunnu ja kummasteli vaan, että mitähän ihmettä nyt tässä pitäis, istuskeli vaan. Mut sit kun rupesin vähän vaatimaan maahanmenoa niin sieltä alko tulemaan vähän sitä maahanmenoakin nopeammin ja joka kerta meni eteenpäin? Tätä ruvetaan nyt kanssa treenaamaan ! Lyhyellä matkalla maahanmenoa, mutta pitkällä matkalla vaan ainoostaan sitä vauhtia siihen eteenmenoon. Joskus sitten kun osaa molemmat riittävän hyvin, voi alkaa yhdistelemään… mutta nyt noita paloja erikseen.

Ja ääntely, haukkuminen… se oli vähän rasittavaa välillä taas. Soolo komentaa mua, mun pitäis kieltää se siitä vaan, kun annan sen lähinnä tehä sitä, kun en oikein osaa sitä saada siltä poiskaan kokonaan. Kiva kun oppii tuohon, niin kiva ongelma mulla siinä sitten kokeissa ymmmm:)))))

Muttaaa oikein kiva treeni ja sai taas semmosta TREENI-ILOA. Tiedättekö sen tunteen, että NYT ON PAKKO TREENATA HALUUN TREENATA. Haluun saada ton ja ton ja ton nyt kuntoon heti nyt! :—D

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *