30.08.2008 – liitelemässä pitkästä aikaa.

Tänään oltiin pitkästä aikaa agilityä reenaamassa, Kingillä oli aika lailla muistissa esteet, huolimatta noin vuoden mittaisesta tauosta (jonka syytä en tiiä, kyyditykset nyt lähinnä.)  Hasse (Zinnia’s Hanoi Rocks) pääsi myös kokeilemaan paria uutta estettä ja harjoittelemaan lisää koiraleirin jälkeen agiliitämistä.

Kingi toimi mun mielestä koko ajan ihan kivasti, sen normaalia ääntelyä sai taas kestää sen nelisen tuntia, jonka ajan treenit kesti, mutta sitten kun ruvettiin tekemään jotain, niin keskittyi ihan kivasti siihen, kunhan oli vaan nakkia ja lihapullia saatavilla.

Kingi suoriutui kaikista esteistä kivasti, ei menty harmikseni muuta kuin yksittäisiä esteitä, joten ne oli suhteellisen helppoja meille. Ihmeekseni kuitenkin renkaalla tuli ongelmia vastaan, ensin se meni kyllä hienosti, mutta toisella yrittämällä meni ali (maxi -korkeudella siis oli.) ja sen jälkeen oli ongelmia saada se uudelleen menemään renkaasta, kun ei tykännyt siitä miten keinu osui koiran selkään, kun meni ali. Mutta loppujen lopuks meni senkin sitten. Keinulle pitää saada vähän hitautta, kun meinasi pistää lentokeinuksi parikertaa, mutta rohkeasti nyt ainakin menee. 🙂  Puomi meni tosi hienosti, kontakteille hidastaa eikä aikomustakaan hypätä niiden yli. Jee. Kepit oli kans hienot (pari välistävetoa oli kylläkin), nätisti meni, mun pitää vaan ite kiinnittää kuulemma vielä enemmän huomiota ohjaamiseen niissäkin, kun lopetan liian aikasin sen rytmittämisen (”kep.kep.kep.”) ja koira lopettaa myös sitten kepittämisen sillon, eikä tee keppejä ihan loppuun ja mun pitää rytmittää myös paremmin ja mennä samaa tahtia koko matka, eikä huudella mitä tahansa siellä. Vauhti olis saanut olla nopeampi, mutta koira oli toisaalta jo melko väsynyt siellä olosta. Päästiin myös ensimmäistä kertaa kokeilemaan normaalimaksikorkuista pöytää, ja oikein tyytyväinen sai olla siihenkin suoritukseen Kingin kanssa, hyppäs heti sinne eikä arastellu ja oli muutenkin siellä niin pitkään kun piti jne.

Oikein hyvä mieli jäi reeneistä Kingin kanssa ja oikeesti, oon tyytyväinen kun se pysyy vapaana tuolla!!! 🙂 Ainoo et siellä oli semmonen huitsin kiva musta lapukka narttu, joka oli ihan samanoloinen kuin kaverin koira, niin Kingi olisi kyllä mieluusti mennyt leikkimään sen kanssa… 😀

Hassen kanssa oli kanssa kiva päästä tekemään jotain pitkästä aikaa. Keinu oli vähän hankalaa mennä Hassen kanssa, matalalle pöydälle hyppäsi ja meni hienosti, mutta isommalle ei itse hypännyt. Tässä kun treenaa kahta koiraa, huomaa miten erilaisia ne oikeasti on. Hasse on semmoinen, että se luottaa ja hakee ohjaajasta paljon turvaa, esim. puomilla se ei mennyt jossei auttanut sitä kädellä, vaan lähti pois. Hassella ei myöskään ole oikein aikomustakaan lähteä kauaksi musta, pysyy koko ajan siinä muutaman metrin etäisyydellä, vaikka ei tekisikään mitään. Hasselta ei myöskään lähde ääntä sillä välin, kun odotetaan vuoroa, ainoastaan silloin, kun se kuumenee. Kepit meni Hassen kanssa tosi hienosti harjoittelumäärään nähtynä! Ohjaajakin kehuskeli. :)) Putken poika meni hienosti myös.

Toivottavasti nyt päästäisiin vielä vaan useammin treenailemaan, että kehityttäisiinkin vähän joskus!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *