tottiskurssi, osa 2/9.

Tänään oli sitten tottiskurssin toinen osa. Ihana veli heitti paikalle, joskin melko ajoissa, niin piti kulutella taas aikaa siinä hetki ennen omaa vuoroa.

Tänään vuoron aloitteli Kaisa ja Luru. Sen jälkeen oli meidän vuoro. Taas olin tosi jäykkänä ja laiskana alkuun, niimpä koirakin semmonen vähän flegu (jos tosta voi sanoa niin…:D) kun omistajansakin semmonen.
Mua sai taas herätellä pois päiväkävelyltä ja kävelemään terävämmin ja käskyt selkeät, vapaa käsky pitää muistaa ! Ja siinä välissä sitten sitä riehakkuutta peliin aina.
Sitten tehtiin namilla saalistusleikkiä ja sen jälkeen siittä vauhdista sitten muutama metri seuraamista.
Parani paljon, MUTTA kukahan unohti sitten samantien käyttää käskyjä ollenkaan. Eli ohjasin sit vaan namilla, eikä tullu mitään sivu seuraa vapaa -käskyjä ja möhmöh. Heti kun tekee jonkun toisen jutun oikein, niin sit unohtuukin kaikki muut, eikä pysty kesktitymään kaikkeen uuteen kerralla ja vielä toteuttamaankin niitä. :–D
Noh, ehkä mä opin olemaan pikkuhiljaa selkeempi. Mut siis tämmösiä juttuja voidaan nyt kotona tehdä vähän taas. Ja sitten tehdä myös välillä vähän pidempää seuraamista suoraan.

Toisella kierroksella sitten vaan leikittiin ja pidettiin kivaa. Jeejeee oli tosi kivaa!! Möyrin vaan siellä maassa asti ja pidettiin Soolon kanssa kivaa parilla lelulla ja tää leikkiminen alkaa näkyä jo pikkuhiljaa mun pikkukätösissäkin entistä enemmän… ”ihanaa”.
Sain taas paljon vinkkejä mun leikkitekniikan kehittämiseen. Ja kotiläksyksi saatiin opetella ”haukkumaan lelulle. 8)
Mä en vaan tajua vieläkään, että mikä siinä oli siellä, kun silloin kun Markus leikitti Sooloa ja nosti sitten yhtäkkiä käden ylös – niin melkein samantien sieltä alko tulla komennusta väyväy että heitä lelu, mutta kun mä tein samaa, niin Soolo vaan tillitti siinä vaikka kuinka kauan. Kysyttiin muiltakin, et mitä mä teen erilailla, mut ei siltikään saatu selvyyttä tolle. Mutta noh, yritetään, että Soolo alkais tekemään siinä mullakin väyväy – yleensähän se ei oo ollut meillä ongelmana, vaan enemmänkin et se komentaakin liikaa, mutta tää kuulemma vähän ehkäsee sitä, että koirasta ei tuu semmosta räkyttäjää tai jotain sinneppäin, emmä enää muista :—D Mun suusta ei varmaan kuulosta kovinkaan fiksulta… :—D
Mut musta alkaa nyt pikkuhiljaa tuntumaan, että tää leikkiminen alkaa jopa sujua pikkuhiljijaaa !

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *