Toi kappale soi Puolassa tyyliin kokoajan musiikkikanaval!
Tää nyt ei oikein liity koirajuttuihin, mutta aattelin koota muistot yhteen jonnekkin, voi ehkä joskus jälkeenpäin fiilistellä ja muistella kaikkea. Ei varmaan kaikkia kiinnosta lueskella, voi siis hypätä ylikin:–) Oli hieno ja rento reissu.
Vietin siis viimeviikon Puolassa. Lähdettiin sinne koulun kanssa ”luokkaretkelle”, meitä oli joku vajaa 50 lukion kakkosluokkalaista ja neljä opettajaa matkassa.
Kierreltiin vajaan viikon sisällä erilaisia kohteita; päällimmäisenä niistä mielessä Auschwitz, Auschwitzt Birkenau, Schindlerin tehdas, sekä suolakivikaivos.
Vapaa-aikana me pääasiassa shoppailtiin, mutta en onneks kyllä ihan hirveesti rahoja tuhlaillut. Samoja kauppoja löytyi, kuin Suomessakin on, mutta jotain vähän muutakin; New Yorker, Bershka, Mango yms. mitä ei tässä ihan meiän lähellä oo. Takseilla oli kiva ja helppo kulkea, sillä niillä oli ihan eri hintasuhteet, kuin Suomessa. Menessä neljän ihmisen porukalla taksiin, niin yks matka maksoi jotakuinkin euron!
Krakova oli tosi iso kaupunki, jossa oli ihan kivaa olla, mutta totesin, etten ikinä haluaisi asua kokoaikaisesti tuollaisessa paikassa. Mä kaipaan luontoa ja vähän rauhaa enemmän, ehkä ku oon tottunu siihen niin kovin. Toverit oli erimieltä, eli ehkä mä oon vaan jotenkin tällänen metsäeläin. Mietin, että alkais vaan pidemmän päälle rassaaamaan se ruuhkasuus liikenteessä, ihmispaljous ym. Suomi on muutenkin paljon puhtaampi maa ja siistimpi ulkonäöltään. Siellä oli paljon rakennuksia, joiden oli annettu vaan rupsahtaa kasaan, eikä huolehdittu.
Ruoka oli vähän rasvasempaa kuin Suomessa. Monesti ateriat meni niin, että ensin syötiin alkuruoaksi jotain keittoa (tomaattikeitto tms.), sitten pääruoka ja lopuks vielä jälkiruoaksi jotain pientä. Kaupungilla käytiin mm. 4D -nimisessä kahvilassa, jossa oli ihan jumalaisen hienoja ja hyviä jäätelöannoksia, jotka olis Suomessa maksaneet ihan liikaa. Maistoin banana splittiä!! Oli muuten ähky olo sen jälkeen, kun pisteli annoksen poskeen… hyvää se oli silti!!
Menomatkalla oli vaihdon jälkeen hassu, kun joku puolalainen mies tuli istumaan mun viereen koneeseen ja se sitten rupes juttelemaan ja kyselemään kaikenlaista meidän matkasta. Mä siinä koitin sönköttää jotain mun heikolla enkunkielen tuottamistaidoillani. Ymmärrän kyl hyvin, mutta en osaa kovin hyvin tuottaa puhetta itse – en oo päässyt kovin usein sellaisiin tilanteisiin, missä oikeasti pitäis osatakin.
Mut oli hassu, se pyysi mun sähköpostiosotetta ja kaikkea. Olin aatellut nukkua sen matkan jonkun randomin vieressä, mutta toi oli kiva. Kaikki vaan nauro mulle ja kyseli tosta miehestä, kun olivat kattoneet, et meillä on kunno keskustelut XD
Se oli joku muusikko ja se oli ollu Ruotsissa jossain soittelemassa. Sen poika on kuulemma mun ikäinen ja opiskelee Lontoossa jossakin musiikkijutussa. Aika siistiä, se kannusti mua toteuttamaan mun unelmia ja tekemään mun elämällä mitä mä oikeasti haluan. Tekemään niitä juttuja, mistä tykkään ja mistä oon aina unelmoinu. Hankkimaan sellasen työn, missä viihdyn.
Nää Auschwitzit ym. oli melkoisen karuja paikkoja. Meillä oli opastetut kierrokset noilla kaikilla yhteisillä reissuilla. Noi paikat pisti ajattelemaan elämää vähän eri kantilta hetken aikaa. Mikä on tärkeintä, miks tarvis valittaa, jos joskus kahvi on vähä vanhaa tai muuta yhtä turhaa. Auschwitz Birkenau oli huomattavasti karumpi paikka omasta mielestä, se oli just sellanen, mitä olin siitä ajatellutkin noita juttuja opiskellessa. Se oli paljon isompi ja laajempi paikka, mitä kuvittelin.
Schindlerin tehtaan museosta mulla ei ole kuvia, mutta mun on pakko hehkuttaa sitä meidän opasta siellä! Se oli sellanen mies, englanninkielinen kierros. Se oli vaan niin liekeissä koko sen kierroksen ajan, selitti suu vaahdoten joka asiasta ja oli ihan innoissaan! Se selvästi nautti siitä, mitä teki ja oli ihan oikeassa ammatissaan. Tuollainen opas kun on, niin oikeasti itsekin innostuu siitä jutusta ja kiinnostuu kuuntelemaan korvat höröllä! Se oli niin paras. Muut oppaat selitti vaan muutamalla jutulla, mutta tolla tuli kiire, kun se olis selittäny niin paljon kaikkea muutakin, jos meillä ois vaan ollu aikaa!:)
