avoimesti sekasin päästäni, siks kai oon niin huoleton, tiedän olevani kuolematon

Melko aktiivinen viikko takanapäin koiratouhujen suhteen, tää viikko aiotaan vähän levähtää – koska viikonloppuna on tulossa kauanodotettu Maple Yard -leiri! Siellä saa taas treenata kuin päätön kana vailla aivoja.

Akkojen etsintää vailla nuuskunenää

Torstaina Soololle tehtiin näkölähdöllä ensimmäinen, jonne se lähtikin ihan sairaan tykisti! Eihän se mitään nenua käyttänyt, mutta tässä oli tarkoituksena saada sille maalimiesmotivaatiota kasvatettua, kun se on ollut nyt vähän hukassa. Seuraavakin sujui samaan tapaan ihan ok.

Kolmas oli vähän outo, mä en itse oikein tajunnut, mikä tässä on ideana (ääliö kysy seuraavan kerran!), joten meni senkin takia vähän mönkään. Soolikselle siis yritettiin saada vähän nenua mukaan tähän touhuun siten, että kävellään sen kanssa metsään lähelle maalimiestä, sen jälkeen kun on saanut hajun, niin takaisin linjalle ja sieltä lähetys maalimiehelle.
Bileet käyntiin lopulta.

Agiliitelyä vanhalla sakilla

Perjantaina käytiin Melissan ja poikien kanssa vähän liitelemässä. Oli niiin ihanaa olla tällä porukalla pitkästä aikaa!

Tehtiin melko suoraa pätkää. Soololle vähän muistuteltiin kontakteja ja irtoamista. Hakee hienosti, kun lelu maassa ja eläin on tykki. Vielä on paljon tekemistä estehakuisuuden kanssa, mutta parempaan suuntaan ollaan menossa. Soololle pitää saada aivoihin se, että se saa tehä mitä vaan, kunhan este on eessä ja hyppää sen. Hallintaa sillä on sen verran paljon agilityssä, että en usko, että tuollaisesta rallituksesta tulee ongelmaa koskaan meillä, koska se on usein niin kädessä kiinni.

Lauantaina tottiselua nollakoirana hakukisoissa

Mietin aamulla, että voisin vajota maanrakoon. Yöllä tuli nukuttua se kaksi tuntia, kun fiksulikka lähtee vähän kuskin hommiin yöllä!

Suostuin siis nollakoiraksi seuramme hakukisoihin, kun ei muualta tahtonut löytyä. Ajatus oli ihan hyvä – saatiin kiva möllitreeni ja mulle kisajännitystä vähän ehkä purettua. Kisoissa oli siis 9 koiraa ja koska tottis pitää suorittaa pareittain, piti saada vielä tuolle viimeiselle pari!

Muiden suorituksia oli mukava katsoa ennen omaa, siinä huomasi, miten erilailla ihmiset ohjaavat niitä koiria. Toinen antaa kokoajan koiralle vihjeitä seuraavista liikkeistä (!! mun pitää ottaa nää avut käyttöön), toinen menee ihan täysiä koko kaavion läpi eikä ajattele mitään, joku osaa rytmittää suoritusta törkeen hienosti.

Meidän suoritus, no, oli se parempaa kuin BH-kokeessa MUTTA mulla oli silti alun seuraamiskaaviossa laput ihan täysin silmillä, mä vaan kävelen paskajäykkänä ja ihan kuutamolla. Jotain ehkä kertoo se, että unohdin juoksuun ja hitaaseen käyntiin siirtymiset.
Soolo vuoti seuraamisessa aluksi, mutta loppui sitten. Henkilöryhmä oli hyvä (treenattu se pari kertaa)!!
Liikeestä istuminen, maahanmeno ja luoksetulo ok. Luoksetulossa ennakoi perusasennon – pitää olla tässä tarkempi jatkossa!
Noudot… voi asdkasölkdöalskd sanon minä. Soolo ei hakenut tasamaanoudossa kapulaa heti, vaan kannustin sitä. Kokeilin tätä myöhemmin kaverin kanssa niin, että kaveri ohjasi Sooloa. Superhyvä, nosti heti jne.
Sen jälkeen mun kanssa ja sitä kapulaa ei vaan voi millään nostaa, koitettiin useemmankin kerran… eli MUSSA vika – mä jotenkin tuotan Soololle painetta tuossa liikkeessä. Voisin vaikka veikata, että metskun pakotusnoudot on aiheuttaneet tätä – millähän ruvetaan purkamaan? Soolo nimittäin rakastaa tuoda keppejä, leluja, kaikkea, toi liike on ollut sen lemppari ennen – ei pitäis olla hirveen vaikeeta..
Hyppynouto oli hyvä! (tosin taas ennakoi sivulletulon) A:n kautta noudossa ei tullut takaisin esteen kautta – myöhemmin mietin, että olen vielä antanut Soololle tuossa apukäskyn aina tähän asti, joten sitä seuraavaksi treenaamaan.
Eteenmenoa ei tehty.

Kaikenkaikkiaan olen kuitenkin tyytyväinen, että lähdin! Oma asenne muuttui suorituksen edetessä tosi paljon. Mä aloin nauttia siellä olemisesta, eikä enää ollut niin jännäkakka housussa. Soolon seuraamisetkin muuttuivat heti sen jälkeen hyviksi, kun aloin olla ehkä suunnilleen normaali ihminen. Hyvä harjoitus, _onneks_ ei ollu kisa. Ehkä me joskus vielä.

Tuomari kommentoi, että Hyvältä näyttää, vielä vähän treeniä, niin olette tekin täällä kisaamassa!

Viime kesän Maple Yard -leiriltä.

Jälkikausi korkattu

Tein eilen Soololle peltojäljen, jossa oli kaksi keppiä ja yksi kulma. Soolo teki tosi hyvin!! Ei olla siis viime kesänä taidettu polkea jäljen jälkeä, joten olin tosi tyytyväinen.
Keppien opettamisesta mulla ei oo oikein mitään hajua, mutta nyt vedettiin vaan kauheet bileet ekalla kepillä ja sit toisella Soolo jo nostikin sen sitten ite sieltä, jee.
Tätä täytyy tehdä lisää!

Mulla on välillä myös ikävä Tikrua. Oon aina väittänyt, että kissat on tyhmiä ja en tykkää niistä yhtään, mutta kyllä ne lopulta on kumminki aika mirrejä ja niihin kiintyy.
Tikru-kisu katosi meiltä joskus marraskuun alussa. Pihakissoja kun ovat, niin ei tiedä yhtään, mitä on käynyt, vaikka melkein kaikilta ollaan kyseltykin kisusta. Tikru oli jo yli kymmenen vee! Ehkä ne nukkuu nyt kinkkusen kanssa vierekkäin niinkuin tekivät aina ennen <3

se ei oo letkee vaan uskomaton

Maanantaina koettiin parasta treenifiilistä pitkään aikaan! Soolo vaan niin toimi, miten halusinkin.
Kontaktit jees, vaikka ihan pikkuisen rakoilikin, mutta teki kumminkin hyvin!
Kepeille takaaleikkaukset tiukasta kulmasta toimi, samoin vastakädellä kääntäminen kepeille (tai jotain sinneppäin). Luulin jo suunnitteluvaiheessa, että ei toimisi, mutta sujuikin erittäin hyvin!! Samoin kesti hyvin valssaamisen keppien jälkeen, jes! Mun koira on paras ikinä :3.

Mun pitäisi alkaa tehdä jotakin Soolon käyttäytymiselle, mutta mä oon jotenkin tosi laiska sen suhteen. Pitäisi puuttua, mutta miksi mä en puutu? Esim. koiran ääntely, hihnassa intoilu ja vetäminen. Tai jos puutun, niin puutun ehkä hetken aikaa, mutta sen jälkeen annan koiran taas toimia entiseen tapaan. Mitä koira oppii? No ei mitään tietenkään, koska en aina vaadi ja edellytä siltä samanlaista käyttäytymismallia. Ei se voi millään ymmärtää, että joskus saa tehdä jotakin ja joskus se ei oo ok, vaikka ollaan samassa paikassakin.. Tyhmä emäntä!

Vähän ollaan aktivoiduttu myös lenkkeilyrintamalla, sunnuntaina Soolo sai riehua Pepen kanssa, se tosin vähän meni poikien homosteluksi, mutta kyllä niillä kivaakin oli :3. Eilen käytiin sit taas Juulian ja Voiton kanssa lenkkeilemässä. Kinkkunenkin on päässyt mukaan!

Soolon BOT -loimi tuli tänään postissa, kotiinkuljetuksena jee, koska meiän postitäti on super. Säikähin aluksi, että se on liian iso pojalle, vähän pitkä se ehkä on? Kokona on siis meillä 63. Sai ainakin nuo säädettävät mahanauhat pistää melkein tiukummalle. En tajua vieläkään, mikä tässä materialismissa aina on, kun aina innostuu jostakin uudesta niin paljon!
Nyt on koirulit saaneet kaikki ”joululahjat”. Isi oli tuonut meille aikasemmin kivat keltaset Hurtan valjaat. En oo tottunu käyttämää valjaita aikasemmin, mutta ainakin nyt nuo ovat olleet ahkerassa käytössä meillä.

Ilmoittelin meidät myös mukaan Lotan koulutukseen maaliskuulle, viime kerrasta Lotalla onkin aikaa jo aika paljon, joten huippua päästä sinne taas!




Kukaan muu, kuin kissanomistaja ei voi ymmärtää, miten vaikee on kuvata kissaa, joka kiehnää kokoajan, yrittää syliin ja maukuu jaloissa. Tuitui, Tikru on melkein söpö.