Eilen käytiin moikkaamassa kavereita, Voittoa ja Juuliaa. Soololla alkaa näitä espanjanvesikoirakavereita löytyä jo useampikin. :–)
Taas bussiin hetkeksi (josta meinattiin vähän myöhästyä..), nyt poika jo oli ihan nätisti ja alkaa pikkuhiljaa tottumaan sielläkin matkustamiseen, on ihan rennosti. Vielä mä sen kannan sinne sisälle, mutta pois tuli tällä reissulla ekaa kertaa jo itse, vähän piti vaan vielä ensin miettiä.
Pojat pääsivät alkututustumisien jälkeen leikkimään vapaana ja välillä jossain matkaa lenkkiä Voitto pääsi vähän reenailemaan ja onkin jo aikas taitava nuorimies!
Sitten käytiin myös eläinkaupassa. Soolo sai uuden pannan (joka tosin onkin vielä sen verran reilu, että menee ihan just ja just isoimpana Kingillekkin, mutta äkkiäkös toi kasvaa sen mittoihin ja vanha jää ihan pieneksi) ja näyttelyhihnan – ajatuksella, että josko me päästäis jo kohta mätsäreihin.. ;—))))
Tämän jälkeen mentiin kyläilemään Juulialle, koirat olikin jo vähän väsyneitä hetken, kunnes leikki taas jatkui ja vähän riehakkaamminkin jo kun Soolokin uskaltautui härnäämään voltsia :–D Soolo löys kans aarrearkun, eli Voiton lelu- ja luukopan, jossa oli kaikenmoisia aarteita syötäväksi ja vietäväksi. Mumsmums!
———————————
Oon nyt pohtinut ja mietiskellyt, että mitä teen tuon Kingin kanssa. Sillä ei vaan toimi se seuraaminen. Siis joo, kyllä se muutaman askeleen seuraa kivasti mutta ääähhh ei silleen niinkun haluaisin, en oo osannu sitä sille opettaa oikein. Oon vaan kattonu pinkkien lasien läpi, että joo kyl se menee ihan kivasti mutta pakko herätäkin joskus, että ei se oikeesti toimi.
Ajattelin, että alotan sen kanssa ihan alusta. Imuttamalla, jota sen kanssa ei oo ikinä tehty, perusasento on sentään ihan jees. Jotenkin sitä vaan tulee sokeeksi niille oman koiran virheille…
Mut toisaalta taas niin turhauttavaa, oonko jonkun miljoona kertaa yrittäny alottaa tota seuraamista uudelleen… :——-D että hyvin joo osaan tän opettamisen, mutta josko tää olis sitten se viimeinen kerta ja tää myös toimisi ! EHKÄ.
Tänään ajattelin opettaa Kingille Silvia Trkmanin tapaan sen, että joku laatikko eka keskelle, sen päälle etutassut ja siinä ympäripyörimistä, mitä se on tehnyt lähinnä pentujen kanssa.
Kingille meinasin isolla ruokakupilla tehdä tätä, mutta pehmoeläin pelkääkin ruokakuppiaan, joka on metallia ja vähän kolahteli ennen mun yritystäni. Jätkä siis lähti heti karkuun pois ja kesti vähän aikaa, ennenkuin sai sen edes kupilleen takaisin tulemaan.
Ennenkin sillä on ollu joskus vähän ongelmia mennä kupilleen edes syömään, kun kuppi on välillä kolahdellut, mutta en oo siihen sillon kiinnittänyt niin huomiota. Täytyy vissiin tehdä tuo jonkun muovisen esineen kanssa.
Soolo taas ei oo mokskiksaan vaikka kuppia vähän kolautteleekin tahallisesti, pentu ei välitä ollenkaan vaan on ihan yhtä innokkaasti vierellä uteliaana katselemassa, että mitä nyt tapahtuu! Soololle siis opetin myös tuota pyörimistä siinä, vasemmalle sujuu jo hyvin, mutta oikealle kaipaa vielä harjoittelua:)
Mut on ne niin erilaisia.
Vastaa