kerrro kuinka paljon haluat ennen kuin lopetat

Perjantaina koulun itsenäisyyspäiväjuhlat, la ja su meni agilityillessä ja su iltana toverit viettämään tyttöjeniltaa, kelpaa!! Ja nyt ollu lomaa, keskiviikkon asti, je. Päästiin Lotta Vuorelan oppiin jälleen, Lotta on lotta ja vuhvekin oli niiiiiiiin kiva!!

Lauantain treenilöt.. no meni ihan okei. Ei mitään mullistavaa, jotkut tietyt jutut jäi harmittaan.
Soolon pujottelu on ihan pepusta, siihen pitää saada täsmätreeni. Haluan mun menemenemene jutun pois, koska itellä happi ei riitä. Pitää alkaa taas palkata kepeistä enemmän, ottaa yksittäisenä jne. Nyt huomasin itestänikin sen, et koira ei oo enää varma siellä, koska en tykänny tehdä keppejä radassa. Tuntu, et ne oli hirmu hitaat ja dfäölsdäöflsdf. Keppikulma olikin meille vaikea.
Samoin A:n alastulo tökki sikapahasti. Se vaan valu yli eikä pyssännyt sinne? Saatiinkin Lotalta tähän ohjaustreenien jälkeen vielä hyviä vinkkejä. Täsmätreeniä ja rupean oikeasti harjoittelemaan sitä, mitä viimeksi möllien jälkeen mietin, mutta en osannut ajatella käytännössä. Eli koira ei pysähdy kontaktille mun liikkeestä, eikä varsinkaan lähde sieltä mun liikkeestä, vaan pelkästään vapautuskäskystä. Pitää alkaa harjoittelemaan avustajan kanssa: koira on hihnassa ja pyssää koiran kontaktille (jos ei pysähy ite), kun mä juoksen täysillä ohi/jatkan aloittaen jotain ohjauskuviota, esim. valssi. Tää oli hirmuhyvä juttu, pitää päästä treenaamaan, vaikka voishan tuota tehdä laatikollakin vähän alkuun. Tulossa tehotreeni kontakteille, eiköhän se suoritustapa muistu mieleen!
Keinunkin suhteen saatiin vinkkejä, miten jatkaa treenaamista ja nyt on selvänä sekin! Ehkä saadaan se nyt ensvuoden alkuun ihan jees kuntoon!  Soloo kyllä jännäs vähän se, että keinua keinuteltiin ja muutenkin tapahtu kaikkea uutta. Läähätteli siis treenin jälkeen, ei mitään paniikkia, mutta ei siis ihan pääkoppa tyhjänä käyny.
Ohjauksessa opin twistiä ja saksalaista, molemmissa oli samoja vikoja! Nää oli hyvät oppia nyt sillai paremmin. En oo käyttäny niitä niin pitkään aikaan, että oli päässy unohtumaan. Hinkkaamista! Mää kuitenkin sain valaistuksia treenatessa, oli paljon helpompaa, kun liikkui itse koiran tieltä pois valmiiksi ja koiralla on täydet tilat liikkua! Mun ihana koira onneks jaksaa toistoja, koska niitä nyt tarvittiin.. vaikka ei tietty ihan samalla tahdilla vedä.
Jarrutan koiraa välillä liikaa vetäen kädet itteeni kiinni, enkä anna etenemislupaa, jonka takia se teki välillä kieltoja: kun vapautin käteni niin koira meni heti. Sama oli sunnuntaina alkuradan pätkässä.


Vas. lauantain rata, oikealla sunnuntain superkiva. Oma piirtämässä mittasuhteet taas heittää:<

Sunnuntaina tultiin ajoissa, koska olin onnistunut jättämään mun puhelimen hallille (lotta soitteli illalla, kun oli saanu kaivettua soivan puhelimen häkin välistä XD). Jäätiin mökille yöksi, sieltä oli helppo päästä treeneihin mukaan. Kateltiin eka toinen ryhmä, mm. Melkku&Eetu harjoitteli ja pääsin vähän hajulle tulevasta.
Rataantutustuminen huolella, läpikäydessä tuli pari muutosta ohjauskuvioihin. Oli kiva huomata, et suunnittelu toimi ihan jees. Kasihypylle vaihdoin sitten takaaleikkauksen ohjaukseksi, koska siihen suunnittelemaani persjättöön en ois kerenny, tai sit olis juostava sairaan lujaa.
Ohjauksessa puututtiin myöhässä oleviin valsseihin. Lotta sanoi mulle sen monta kertaa: ensimmäinen suuntaa koiran ponnistuspaikalle ja kaks seuraavaa askelta sitten jo seuraavalle esteelle kääntäen. YKSKAKSKOL. Alko sujumaan jo paljon paremmin. Jäi vielä vähän haivertamaan, ois pitäny tehdä paremmin! Musta tuntu, että alan vasta tajuaman, että MITEN valssi oikeasti kuuluu tehdä. En mä kyllä vieläkään osaa, vaikka se on ihan perusohjauskuvio..
Niisto+persjättö 26 hypyltä 27:lle oli vaikeahko: olin liian nopsa käteni kanssa ja Solo otti kieltoa kiellon perään. Saatiin lelulla auttamalla sujumaan, ehkä tätä ei olla treenattu niin paljoa.
Loppuun tehtiin vielä rata kokonaisena: SOOLO OLI NIIN LOISTAVA ja oma ohjauskin meni melkein nappiin!! Tuli kielto(?) pimeestä putkikulmasta keppien jälkeen (16), muuten puhdas rata!! En vedättäny tarpeeks ja kääntäny omaa rintamasuuntaa niin tuli ohi, mut jatkuu vaan. Valsseissa kuulemma tajusin tehdessä niitä, et nyt ollaan jo vähän ajotuksen kanssa hakemassa -> oikee suunta! Kepitkin suju!! Olin niin ilonen tän jälkeen, mulla on niin loistava eläin. Harmitti ihan sikana, kun kamerasta loppu akku ja en saanu rataa videolle, oli ehkä parasta. Kehuja tuli :–)

Videoita katsellessa huomaa paljon parannettavia juttuja, oppii. Valssit myöhässä ja ihan erilaisia painotuksia liikkeessä, kuin Lotalla. (Videolta siis leikelty ne selityskohdat pois.) Sunnuntainkin alkupätkässä huomasin heti monta juttua, parannettiin tostakin ihan sikana Lotan neuvojen jälkeen: en esim. saattanu koiraa niin pitkälle kolmoshypylle, jääny varmistelemaan persjättöön, sekä oottelin koiraa vähän putkesta niin saatiin takaaleikkauskin sujuun.

Treenin jälkeen Lotta kannusti lähtemään kisoihin heti, kunhan vaan saadaan keinu treenattua! Voi veljet, oon ollut vähän epävarma vielä, et ollaanko nyt tarpeeks hyviä sinne kisakentille. Ehkä mun pitää alkaa tosissaan katsomaan niitä kisakalentereita ens vuodelle.. Soolo myös lähtee tosi hyvin mun ohjauksiin mukaan, kunhan mä ajoitan ohjaukset oikein ja käännän koiraa niillä, niihin mun kannattaa kiinnittää huomiota.

Ihan kaikki ei kuitenkaan menny iha putkeen. Nimittäin meidän melkein täydellisen radan jälkeen en pitäny koiraa käskyn alla vissiinkään tarpeeks pitkään; se lähti vähän isottelemaan toiselle pehkourokselle. Hävetti. Sain sen pois toisen luota, kun lähdin juoksemaan vaan kauas ja kutsuin. Tän jälkeen tehtiin pientä purkua ja ’siedätystä’. Kontakti koiraan ja ohituksia, ei kytätä yhtään. Soololla meni vähän aikaa saada kierrokset alas, kun oli ollut radalla niin korkeessa vireessä/kiihtyneenä. Tuli ihan yllätyksenä, että mun pikkumies voisi joskus edes sanoa kenellekkään mitään isottelun tyylistä. Kierrokset kumminkin lakkas, käytiin pihalla vielä ja sitten sen jälkeen ei tarvinnu ees vilkuilla. Huh. :–)

Jotain kivaakin, kuulin taas ulkopuoliselta kehuja mun eläimestä. Poikkeaa kuulemma normikäsityksestä pehkoista, että on tosi sähäkkä ja tollanen rohkea pojitsu, eikä sellanen herkkä, mitä kuulemma monet pehkot kentällä ollu. Soolo <3.

AINIIIN UNOHTUI. Soolo oli tiettekö aika hiljaa häkissä, mä välillä löin häkkiä tai komensin sitä vesisuihkun kanssa, mut ei ollut lähelläkään sellasta samanlaista möykkää, mitä oli viimeksi. JEE.

Illalla nukkumaanmennessä agiradat pyörii mielessä ja varsinki ne kohdat, missä piti olla tarkkana. AAAAAAAAAAAA ootan torstain treenejä!



Videolla lähinnä lauantain yritystä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *