kohti tavoitteita

Vähän aikaa sitten nousi pintaan sellainen mahdollisuus, että voitaisiin päästä mukaan SAGI:n alueelliseen valmennusryhmään, mistä innostuinkin samantien hurjasti! Tätä päivää oli odotettu lähes kuin hiiri juustokuuta, ainakin omistaja, jos koira ei tajua mitään aiheesta!

Ennen treenejä meillä oli piip-kuntotesti, vähän niinkuin jotain sukkulajuoksua cd-nauhan tahdissa. En kyllä päässyt mitenkään hirveän pitkälle, koska olin vähän heikossa hapessa ja eilisen bodypump -tunnin jälkeen lihakset oli ihan jumissa.. joku ei muista ikinä venytellä! Huomenna oon varmasti vielä enemmän kuollut niiden osalta. Ollaan tehty samainen testi joskus liikuntatunneilla koulussa, eli oli vähän tuttukin juttu jo! Olisipas kiva vertailla, että oonko kehittynyt yhtään vai huonontunut siitä kerrasta. Tää oli kuitenkin hauska juttu ja samalla huomas, että kyllä sitä kestävyyttä kannattaiskin treenata !

Treenit oli sit myöhemmin, voi veljet, kun jalat voi olla jumissa! Mua jännitti mennä treenaamaan, koska rata oli hurjasti vaikeampi, kuin mitä me ollaan treenattu nyt pitkään aikaan. Kaikki ohjauskuviotkin on vähän hakusessa, kun ei normitreeneissä niihin niin paljoa ole kiinnitetty huomiota viime aikoina, vaan erilaisiin juttuihin. Nyt olin ihan onnessani, kun Julia puuttui heti kaikkiin perusjuttuihinkin, missä on hiomista! Käsien lasersäde, valssien ja ennakoivien valssien ajoitukset jne. Kepeille pitää alkaa tehdä kellotaulutreeniä (jotta vaikeemmatkin keppikulmat toimii!!). Pitää saada esteosaaminen siihen malliin, että radalla voi tehdä melkein ihan mitä vaan.

Solo oli aluks taas kiinni mussa ja kävi melko kuumana, joten tekeminen ei ollu ihan parasta. Se alkoi kuitenkin parantumaan, mutta sen kanssa pitää kyllä tehdä irtoamistreenejä, että voin ohjata sitä kauempaa esteille, eikä sen tarvi olla niin kiinni mussa. Sillä oli omissakin treeneissä tätä vähän aikaa sitten, mutta sit se meni ohi?? Viskauksia kauemmas yms pitäis tehdä kans nyt!

Rata oli siis melko haastava siihen nähden, mitä ollaan treenattu, mutta tykkäsin kuitenkin. Ei päästy loppuun asti, mutta ihan hyviä pätkiä saatiin sujumaan, varsinkin ohjeiden jälkeen! Julialta sain tosi hyviä vinkkejä ohjaukseen ja paljon uutta harjoiteltavaakin kotiinviemiseksi. Varsinkin se jäi mieleen, että mun pitää luottaa koiraan, että se hakee kyllä esteitä ja suorittaa ne – samalla mä voin lähteä etenemään kohti seuraavaa estettä jo valmiiksi ja näin päästä helpommin eteenpäin ja liikkua!!

Jäi hyvä mieli treeneistä ja haluan tätä taas lisää! Ja huippua oli treenien jälkeen kuulla vielä, että päästään jatkossakin kerran kuussa mukaan treeneihin :–) Superia!!

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *