Avainsana: video

suojelukoiratesti & meidän kuulumisia

Kerroin aiemmin, että Soololla on alkanut ilmenemään eroahdistuksen piirteitä – tai siis ulvomista mun perään, kun olen koulussa. Tähän aloinkin puuttumaan heti, kun kuulin asiasta naapurilta. Järkytys oli kyllä, koska en ole ajatellut, että mun koiralle voisi tulla eroahdistus. Aina mediassa ja muuallakin on puhuttu siitä paljon, mutta ajatellut vain ”allalalaa eipä oo meiän piskeillä”.
Sain tutuilta hyviä vinkkejä yksinoloon. Tällä hetkellä meillä Soolo viettää koulupäivät makuuhuoneeseen suljettuna, jossa sillä on limppapulloon sullottuja nappuloita, muutama luu yms pientä kivaa tekemistä ja olkkarissa on TV päällä musakanavalla. Soolo on ollut kotiintullessa paljon rauhallisempi, kuin mitä se oli silloin, kun oli koko kämpässä vapaana ollessaan. Naapurilta kuulin vielä tänään, että nykyään Soolo itkeskelee hyvin vähän. Olin NIIN ONNELLINEN, kun kuulin tästä! Eiköhän me tästä vielä yli päästä, mutta vielä ei saa ihan kokonaan huokaista helpotuksesta. Toivon mukaan tämä on kuitenkin vain tällainen väliaikainen käyttäytyminen Solppikselta, kun nyt on tullut niin paljon muutosta senkin elämään pienen ajan sisällä.

Viime lauantaina oli JSPKH:n jatkoryhmän treenit. Oli kyllä ihan huippua päästä taas osaksi vetämään Iipun kanssa treenejä ja samalla treenaamaankin Soolon kanssa jotain pientä, kun nyt ollaan vain lähinnä kisattu. Sen kyllä huomasi, sillä Soolo irtoili esteille ihan eri tavalla, kuin mitä yleensä. Tästä mä en voinut olla kuin tyytyväinen, vaikka väärille menikin, mutta irtoaa ainakin vähän paremmin :—D


Muutama kuva Jyväskylän epiksistä

Itsenäisyyspäivänä käytiin Soolon kanssa suojelukoiratestissä. Eräs rottiskasvattaja järjesti Juha Korrin viettiseminaarin Längelmäen Kana-areenalla, jonka yhteydessä järjestettiin ”Olisiko koirastani suojeluun testi?” Olen joskus leikkimielisesti ollut ajatellut, että olispa hauska kokeilla Solviksen kanssa. Aluksi Korri selitti testistä pääpiirteittäin, että tarkoituksena on tehdä koiralle tiettyjä ärsykkeitä ja niiden seurausten perusteella hän sitten arvioi, saisiko hän koulutettua koiralle suojelukokeesta tuloksen.
”Suojelucolliehan” nyt olisi todennäköisesti hieman epätyypillinen collie, eihän niitä ole jalostettu sitä varten. Soololla on kuitenkin suvussaan koiria, joilla on tuloksia myös suojelusta. Mielenkiinnolla lähdin ja odotin innolla myös luentoa koiran vieteistä.

Soolo osoitti testissä, että sillä on viettiä ja se tykkää kamalasti leikkiä, ja kannusti, että treenatessa tätä ominaisuutta kannattaa hyödyntää paljon. Saaliskäyttäytyminenkin oli ihan jees. Soolon puruote on tosi hyvä omassa lelussa, mutta kun tilalle tuotiin isompi purutyyny, niin siihen se ei enää ottanutkaan samanlaista otetta. (en ihmetellytkään oikeastaan, kun ei koskaan Puolustuskäyttäytymistä Soololta ei testattu ollenkaan.
Korri ei ihan osannut pukea sanoiksi tai tuloslappuun, mikä on lopulta se syy, miksi ei saisi koulutettua sille koulutustunnusta. Se on kuulemma monien ominaisuuksien summa. Yritti kuitenkin kertoa, että Sooloa alkoi jännittämään se, kun ukko alkoikin karjua – Soololla ei siis olisi aivan suojeluun vaadittavaa halua lähteä rällästämään ja haastamaan maalimiestä. Toimintakyky meni tästä syystä ihan vähän punaisen puolelle. Toimintakykyä ei siis arvostella tässä testissä yhtään samalla tapaa, kuin esim. Kennelliiton luonnetestissä.
Kaikkiaan olen kuitenkin tosi tyytyväinen, oli hurjan kiva päivä ja kiva saada noin kokeneelta harrastajalta mietteitä koiran ominaisuuksista!
Soolon testi saatiin osaksi videoitua, mutta harmikseni en ollut tarkistanut, että puhelimessa riittää muisti – joten testin lopusta on pätkä pois ja Korrin selityksiä Soolon testin kulusta en saanut lainkaan videolle.

Luennolla oli aika paljon sellaista asiaa, mikä oli koiran vieteistä itselle jo ennestään melkoisen tuttua. Käytiin läpi kaikki perusvietit (lauma-, saalis-, puolustus-, ravinnonhankinta- ja sukupuolivietti) ja niiden ilmeneminen koiralla, puhuttiin myös esim. Pavlonin koirakokeita ja koiran viettien hyödyntämistä koiran koulutuksessa.
Itselle sain muutamia juttuja pureskeltavaksi. Aloin miettiä Soolon ääntelyä tottiksessa ja tajusin, että meillä on hieman hankala tilanne tässä, kun olen antanut sen ”vuotaa” nyt aika pitkään, enkä ole osannut tiputtaa viettitasoa tarpeeksi alas, tai muutenkaan hallinnoida sitä. Jälkeenpäin ajateltuna olisi siis kannattanut vaikka käyttää ainoastaan namipalkkaa sillä, jotta vireen saisi tarpeeksi alas. Soololla on siis vähän turhan paljon viettiä verrattuna hermorakenteen kestävyyteen – jolloin se alkaa vuotaa. Tähän pitäisi Korrin mukaan puuttua heti: esim. komentamalla koiraa hiljaiseksi, mutta jos koiran viettitaso ei laske tarpeeksi ja se vain ”seilailee” edestakaisin pitkän aikaa, niin sen korjaamiseen menee pitkä aika.
Hyvin mielenkiintoisena ajatuksena tuli myös ilmi koiran laumavietin hyödyntäminen koulutuksessa. Tätä en olekaan tullut ajatelleeksi niin paljoa – lähinnä ajatuksen tasolla pelannut vain saalis- ja ravinnonhankintavietin kanssa koiraa kouluttaessa. Laumavietti on hyvin vahva ja sitä ei voi rakentaa tottiskentällä, vaan koiran kanssa eläessä jokapäiväistä elämää.
Kun mennään ulos, niin ihminen menee ensin ulos ja koira sen jälkeen, kun saa luvan. Tehdään koiran kanssa ”hallintaleikkejä”: mene tuonne, hyvä just sinne, eikun tonne, noin hieno poika, nyt hyppää toi hyppy ja olet loistava”

jyväskylän agikisat & videot

Marraskuun viimeisenä viikonloppuna käytiin Jyväkylän JAT-tilassa kisailemassa neljän startin verran. Kaikkia videoita en ole jaksanut latailla nettiin, mutta laitoin kuitenkin osan niistä.

Ensimäisellä radalla hyllytettiin heti kolmannella esteellä, kun Soolo haki keppien sijasta hienosti putken:D
Toisella radalla olin iloinen hyvin menneistä kepeistä ja niille hakemisesta, mutta oman ohjausvirheiden vuoksi saatiin muutama virhepiste. Videolta näkee niiiiin hyvin kaikki tyhmät jutut, mitä tuolla tekee. Musta on kivaa olla kakkosluokassa, koska nyt joutuu oikeesti jo hieman miettimään enemmän, että miten ohjaisikaan, kun nuo radat ei olekaan ihan niin suoraviivaisia, kuin ykkösluokassa.

Sunnuntaina ensimmäiseltä radalta kukaan ei saanut nollatulosta, jonka jälkeen tuomari pitikin kaikille säkäluokille ”kurinpalautuksen” ja antoi vähän vinkkejä ohjauksen suhteen ja käski kaikkien tehdä kyseinen rata treeneissä 😀 Meille harmittava vitonen kepeiltä, kun Soolo jätti viimeisen välin pujottelematta (taas!!) ja no, olihan toi rata aikamoista pelastelua noin muutenkin!

Viimeisellä radalla ei taasen tapahtunut mitään hienoa, vaan sählättiin urakalla:D Omat ohjaukset myöhässä ja koirakin tekee tyhmiä juttuja: jättää esteen suorittamatta, vaikka suora linja sille yms. Mut yks juttu siellä oli, mistä olin tyytyväinen: osasin, tein ja uskalsin tehdä ihan supertoimivan persjätön!! En oo uskaltanu tehä niitä oikein kisoissa aiemmin, mut nyt kyl teen! 😀

Seuraavat kisat onkin sitten vasta ensivuonna, joten tähän oli hyvä päättää tämä kisakausi. Me saavutettiin meidän tämän vuoden tavoite, eli jee ollaan kakkosissa! :>>>

kakkosluokkalaisiii!!!! :>

Ollaan saatu nyt vähän aikaa masistella meidän TOKOn AVO-debyytin jälkeen, mutta tänään sille masistelulle tuli ja TULEE stoppi!

Soolon kanssa siis ilmeisesti kuitenkin mentiin vähän liian aikaisin avoimeen, ainakin maneesi-sellaiseen. Meidän vanhat ongelmat oikein pomppasivat taas esille (mun komentaminen, ym..), joten taidetaan pitää nyt suosiolla hieman taukoa tokossa kisaamisesta. Me keritään kyllä vielä. Nyt on vaan ollut niin kamala hönkä päällä, että muka pakko saada kaikkihetinyt!
Soolo on fiksu koira ja tunnistaa tilanteen, enkä pääse puuttumaan mihinkään kisatilanteessa. Itse olen vielä ihan kamala jännittämään tokokisoissa. Eli treenataan nyt vaan hyvällä mielellä ja mietitään niitä kisoja sitten taas hetken päästä. Pääpiirteittäin Soolo oikeasti osaisi kaiken, mutta tuo hallinta nyt vaan saatava mukaan takaisin. Ja ihan totta: mä en ole edes kauheasti treenannut; mennyt vain asenteella ”joo kyllä me osataan”. No, eipä kaikki temput menneetkään kisatilanteessa, niinkuin treeneissä.. Onneksi on agility!!

Matkattiin siis sunnuntaina taas Lempäälään kisoihin. Mielessä oli, että reilun kahden viikon treenitauon jälkeen Soololta ei varmasti puutu intoa ja energiaa, joten oletin ensimmäisen radan olevan vähintäänkin virtaa täynnä. Lähdin kuitenkin radalle taas sillä asenteella, että ”me kyllä osataan tää homma, eikä meitä pysäytä mikään!”
Mietittiin, että kauankohan toi mun ”taika” kestää? Onnistunko mä aina, kun päätän niin? Heh, en usko ihan:D
Mä olin niiiin onnellinen sen jälkeen, kun tulin maaliin! Heti oli kyllä pakko kysellä, että eihän yhtään rimaa tippunut, eihän?! ME TEHTIIN SE, OLLAAN VIHDOIN KAKKOSISSA!

Osallistuttiin samana päivänä vielä kakkosten radalle, vaikka jouduttiinkin odottelemaan. Ihmeekseni rata ei kyllä tuntunut kovinkaan paljoa vaikeammalta, kuin mitä on tähänkään asti tehty kisoissa. Tääkin suju aika nappiin! Saatiin siis 5vp, koska Soolo ei ottanut puomin ylösmenokontakteja. Oliskin ollut vähän liian nannaa, että oltais tehty vielä heti meidän eka kakkosten nolla:D Toivottavasti nyt saadaankin siellä hetki olla, että pääsen vähän harjoittelemaan vielä !

Puomin ylösmenokontaktit ovat olleet treeneissäkin aina välillä kadoksissa. En ole kuitenkaan tähän asti viitsinyt kiinnittää niihin kovinkaan paljoa lisähuomiota, koska meillähän noita ongelmia ja treenattavia asioita riittää muillakin osa-alueilla. Pidetään nyt kuitenkin mielenpäällä, että jos tämä ilmenee kisoissa useamminkin, niin sitten on alettava keksimään jotakin treenitapaa niiden hyväksi. Itsellä on kuitenkin hanskat ihan hukassa sen suhteen.

Hasse tuli meille samana iltana Korpilahdelle hoitoon – Soololla on nimittäin alkanut hieman ilmenemään eroahdistuksen merkkejä täällä asuessa. Naapurin mukaan itkeskellyt mun koulupäivien aikana aina välillä. Soolo on koko ikänsä tottunut olemaan toisen koiran & kolmen kissan kanssa kotona, joten onhan tämä aika iso muutos koiran arkeen ollutkin – enkä oikein varmaksi tiedä, koska on alkanut, kun naapuri nyt vasta ilmoitteli asiasta (joskaan ei kuulemma haittaa, mutta kunhan tiedän..)
Tämän jälkeen oon jättänyt television auki koulupäivän ajaksi soittamaan musiikkia, välttänyt innostuttamasta koiraa, kun tulen kotiin, jättänyt jotain luita ym järsittäväksi päivän ajaksi. Kingin tänne ottaminen varmasti lopettaisi itkemisen, mutta ei se itse ongelmaa kuitenkaan poista mitenkään, kunhan vain siirtää..
Saa nähä, kuinka tulevat auttamaan. Kesällähän taas asutaan tutussa ympäristössä, mutta tulevaisuuden kannalta olis hyvä saada myös yksinolo sujumaan.

Nyt odotetaan innolla seuraavan viikonlopun kisoja Jyväskylässä ! Kisaaminen on niiiiin kivaa!

läheltä liippaa ja jalostustarkastus

Lauantaina oltiin Orivedellä PAGTin järjestämissä agilitykilpailuissa. A-rata oli täyttä kaasuttelua ja Soolo kävi liian kuumana – alan yhdistää tuon, että Soolo ei osaa hakea esteitä siihen, että se käy niin kuumana. Miljoona virhettä, jotka kaikki lähti siitä, kun meinasin vähän kompastua puomin jälkeen ja tuli kiire. No, muutenkin jäi tosi huono fiilis tuon radan jälkeen, että ei siitä sen enempää.

B-rata sen sijaan oli ihan superhyvä. Kaikki toimi, MELKEIN, sillä kepeiltä harmittava vitonen tuli vielä. Oma ohjaus oli ihan jees ja rata muutenkin meille sopiva. Noi kepit on vaan meidän murheenkryyni vieläkin, mut ehkä sit seuraavalla kerralla nekin onnistuu, kun saadaan vähän enemmän tätä kisarutiinia vielä! Mun pitää muistaa noilla kontakteilla tehdä edelleen treeninomaisesti noita kisoissakin, kun mulla tuppaa aina olemaan kiire vapauttaa se sieltä – A:n jälkeen sentään maltoin B-radalla olla rauhassa. Pitää myös saada niihin sitä varmuutta, että voin juosta monta metriä esteen jälkeen ja uskallan myös kisoissa luottaa koiraan, että se suorittaa esteen silti niin, kuin sille on opetettu.

B-radalla sijoituttiin kuitenkin 2/19!! Eli radalta tehtiin vain yks nolla. Palkintona saatiin meille superhieno pokaali, vähän namia omistajalle ja luu koiralle :3

Tässä videot radoista:





Sunnuntaina kävin poikakaverini kanssa viemässä Soolon jalostustarkastukseen Tampereelle. Tarkastajana toimi Mari Palgi.

Mari oli oikein mukava ja myös tykkäsi Soolosta ihan tosi paljon. Tuli hauskoja kommentteja mun esittämisestä ja Soolosta. ”Nyt ei olla agilityssä, ota poika ihan rennosti vaan” ja juoksuttamisessa Soolo tapittaa mua aika paljon, niin ”se on näköjään agin lisäks tokokoira myös, mut jos aiot sen kaa näyttelyihin, nii opeta sitä juoksee vähä nätimmin”.
Mari sanoi myös, että Soolosta tulee ihan sairaan hyvä, kunhan se vuoden-kahen päästä vähän rauhoittuu ja koko koira vielä vähän tasottuu & turkki kasvaa.
Tarkastuksen lopuks kyselivät, että onko lonkat kuvattu, et jos on, niin laita tää uros jalostusuroslistalle, ihan sairaan kiva koira! Mää taisin olla ihan vaan vähän ylpeä mun pikkupojasta! <3 Koiraa kehtaisi kuulemma viedä näyttelyynkin, jos vain vähän lihottaisin (!!!) sitä ja opettaisin vielä vähän nätimmin juoksemaan. On se ennen senkin osannut XD. Onneks mun agipuudelin ei tarvi olla pullukka. Soolo sai siis ykköstä melkein kaikista kohdista, eturinnasta ja otsapenkereestä tuli jotain muutakin, sekä turkista. Jalostustarkastuksessa siis arvostellaan koiran ulkonäkö hieman tarkemmin, kuin näyttelyssä, arvosanoilla 1-3 ja myös 0 on käytössä, jos jokin on oikein puuttellinen.


SOOLON JALOSTUSTARKASTUSLAUSUNTO:
Säkäkorkeus – 57cm
Rungon pituus – 62cm
Rinnan syvyys – 26cm
Rinnan leveys – 17cm

1. Koko – 1b) Alle keskikoon 56-57cm
2. Korkeus/pituus – 0,91
3. Rakenetyyppi – 1a) Keskivahva
4. Sukupuolileima – 1b) Selvä
5. Kivekset – 1b) Normaalit
6. Purenta – 1a) Leikkaava ja täydellinen
7. Hampaat – 1a) Täysi hampaisto
8. Pigmentti – 1b) Riittävä
9. Pään kiila – 1a) Hyvä
10. Otsapenger – 2a) Hieman pitkä
11. Kallo – 1a) Litteä
12. Kuono – 1a) Hyvin pyöristynyt ja sileä
13. Huulet – 1a)Tiiviit
14. Alaleuka – 1a) Sopiva
15. Silmät – 1a,c,d) Tummat, keskikokoiset, vinoasentoiset
16. Korvat – 1a,b) 1/3 taittuneet, oikea-asentoiset
17. Kaula – 1a,b) Oikeanpituinen, hyväasentoinen
18. Ylälinja – 1a,b,c) Ryhdikäs, kiinteä ja lihaksikas, aavistuksen kaareva kohti lannetta
19. Selkä – 1a) keskipitkä
20. Lanne – 1a,b) Lihaksikas ja pyöreä, sopiva pituus
21. Lantio – 1a,b) Sopiva pituus ja kulma, leveä ja lihaksikas
22. Häntä – 1a,c) Pitkä, alas kiinnittynyt
23. Kulmaukset – 1a,b) Hyvin kulmautunut, tasapainoisesti kulmautunut
24. Etuosa – 1a,c, 3c) Viisto lapa, sopiva lapakulma, puutteellinen eturinta
25. Eturaajat – 1a,b,c) Suorat, lihaksikkaat, sopivan viistot välikämmenet
26. Rintakehä – 1a,b) Hyvin kehittynyt, syvyys sopiva
27. Vatsalinja – 1a) Normaali
28. Takaosa – 1a,b,c) Lihaksikas, leveä, sopivasti kulmautunut
29. Takaraajat – 1b,c) Riittävän matalat kintereet, sopiva leveys
30. Käpälät – 1a,b) Tiiviit, soikeat
31. Liikunta sivusta – 1b,c,e) Vaivaton, keskipitkä askel, hyvä työntö
32. Liikunta edestä – 1a) Hyvä
33. Liikunta takaa – 1a) Hyvä
34. Luonne – 1b,c) Itsevarma ja arvokas, iloinen ja vilkas
35. Yleiskunto – 1a) Lihaksikas ja jäntevä
36. Turkki – 1a,c, 2b) Runkoa myötäilevä, karkea, aivan liian niukka
37. Turkin väri – 1a) Hyvä

Samalla reissulla käytiin myös Ikeassa. Me muutetaan Soolon kanssa pian Korpilahdelle. Sain sieltä kivan rivitaloasunnon, josta on lyhyt matka Alkio-opistolle, johon menen viettelemään ”välivuotta”. Katsotaan sen jälkeen, mihin tiet vie sit vuoden päästä. Ikeasta löyty makkariin verhot ja kaikkee muuta kivaa pientä sisustuskamaa. Tällä hetkellä oon enemmän, kuin innoissani! Pääsen ekaan omaan kotiin ja laittelemaan sitä.

LUVANOLLA !!!!!!!!!!

Sunnuntaina matkattiin taas Ilonan ja Nemon kanssa Lempäälän koirahallille kisaamaan.

Ja me tehtiin se, vihdoinkin!! Mun pitää varmaan jatkossa lähtee jokaiselle radalle sanomalla kaverille, että ”nyt tolla seuraavalla radalla me niin tehdään se nolla!”

Yleensä en kerkiä ajattelemaan yhtään mitään ylimääräistä kesken suorituksen, mutta nyt kerkesin! Alkurata oli menny niin hyvin, että ennen keppejä kävi mielessä, että ”voijee, nyt on saatava ne kepit menemään oikein, niin me tehään nollaa!” Ja jes, mä oon niin onnellinen kun tullaan vikalle esteelle, etten eka ees uskonut, että onnistuttiin!! Vasta sen jälkeen, kun Ilona tuli onnittelemaan, niin jejejeje!
Sijoituttiin toisiksi, joku tervu oli meitä himppasen nopeampi. Etenemä kumminki 4,27m/s:) Saatiin muutama kilo koiran ruokaa ja uus koiransuoja autoon.

Päivän eka rata olikin meiän virhepistesaaleista kaikkein huippu, ei olla taidettu vielä aikasemmin kerätty 30vp.. noista virheistä huolimatta päästiin alle ihanneajan, mitä ihmettelin:D Harmittaa taas jälkeenpäin oma tyhmyys, esim. noilla kontakteilla, kun en jää varmistelemaan niitä oikein ollenkaan. Onneks teki B-radalla nekin hyvin, tietty tota keinua lukuunottamatta:D
Mulla on nyt niin fiilis, että haluun taas hulluna uudelleen kisaamaan ja vähän sellaisia uusia tulevaisuuden suunnitelmia tehtiinkin Ilonan kanssa.

Videot saakoon kertoa loput:

…tätä toista ei ehkä kannata tsekata;)

kisailua

Matkattiin sunnuntaina vanhan treenikaverimme Lauran & Rosan kanssa Tampereelle Tamskin kisoihin. Hieman lyhyillä yöunilla, mutta hyvin jaksettiin silti! Oltiin pidetty varmaankin 3 viikon tauko agilitystä, näin joulun ja uudenvuoden aikaan, joten ässällä oli hurjasti energiaa! Ja siitä oli ihan superia päästä radalle taas!

A-rata oli normi agirata. Mua suututti kontaktien heikkous, koska se on oikeasti tehnyt nyt treeneissä niin hyviä & paljon vaikeampia kontakteja, että noi oli ihan luvattoman huonoja viime treeneihin nähden. Luulen osaltaan tauollakin olleen merkitystä tälle, että Soolon vire oli niin korkealla ja sen vuoksi kontaktit ehkä heikompia. Tästä syystä eilisissä (maanantai) treeneissä lähinnä vain vahvistelin kontakteja, joista suurin osa hyviä, mutta muutama heikompikin suoritus mahtui mukaan taas.. Nyt pitää vaan muistaa taas seuraavissa kisoissa vaatia ne ihan kunnolla ja täydellisinä, ihan samanlaisina kuin treeneissäkin.
Kepit oli tuttuna ongelmana taas A – radalla, samoin kuin aikaisemmissakin kisoissa. Siellä esiintyi ne kaikki mahdolliset virheet, mitä meille niissä voi tulla: sisäänmeno, parin vikan välin pujottelematta jättäminen, huhhuijaa. Hyllytin siis radan tahallaan noiden kontaktien takia, koska pohjalla oli kuitenkin jo virheitä.

Onneksi B – radalla kepit onnistuivat tosi hyvin! Se oli syy, miksi oikeasti olin tyytyväinen B-rataan, vaikka siellä sitten tapahtui myös kaikkea muuta ei hyvää, mutta ne kepit onnistui ehkä ekaa kertaa kisoissa oikein!! JES. Murr, se mm. varasti lähdössä ym. mukavaa.. Hehe, tuolla radalla kyllä sattuu ja tapahtuu taas:D Mut ehkä ens kisoissa onnistutaan sit vielä paremmin ? Meillä oli kivaa !! :–))