Viikko sitten agitreeneissä meillä oli teeman rallittelu ja putkirataa, tosi hyvin. Oli kovin kivaakin, Soolo pääsi kerrankin tekemään täysillä, juoksemaan. Kaitsu kehui, et tää on se vauhti, missä sen pitäis aina olla! Mäkin tykkäsin, kun pääsi tekemään vähän helpompaa. Vikana oli jokin suora jonka päässä kepit. Suoralla yks hyppy oli eri välimatkalla, ku muut. Soolo ei osannut hahmottaa ollenkaan, joten rima kolisi just siitä molemmilla kerroilla kun tehtiin. En ollu tuota huomannu ite rataantutustuessa. Kaitsu sanoi, että pitää tollasia alkaa harjoittelemaan myös. Liekö sitten hyppytekniikka juttuja vai mitä? Onkohan kovin usein radoilla?
Tän viikon torstaina meillä oli agiryhmän kanssa pikkujoulut, nyyttärityyliin. Samalla pidettiin ”möllipailut”.
Radassa oli n. 20 estettä, ongelma kohtana meillä oli jälleen kepit – haki oikein, jätti vaan taas vikan pujottelematta? Samoin toinen, missä mättäsi, kontaktit!! Ässällä alkaa kierrokset nousemaan, joten valui yli pari kertaa. Ok, mä koitin vähän vaikeampaa, että koira joutuu jäämään odottelemaan yksin sinne, mutta pitäisi kestää sekin. Nähtävästi tehotreeniä lisää. Kertaakaan ei pääse livistämään niin, että tekis puolioikein. Harjoitella, ettei se olisi niin kiinni mun omasta liikkeestä, vaan koira suorittaa ne, vaikka mä pomppisin kärrynpyöriä vieressä. Koiran pitää tietää, että este pitää _aina_ suorittaa loppuun tietyllä tavalla. Summasummarum, kepeillä ihan samajuttu treenattavana?
Noin muuten meni ihan hyvin, ohjauksessa olisi voinut ajatella jotain fiksumminkin, eikä yliarvioida esim. omia juoksunopeuksia 8)) Jäi kiva fiilis!
Radan jälkeen tehtiin vielä keinua Melkun avustuksella, päähänjuoksua ja siten, et vähän hidastan kädellä keinun pamahdusta. Pari kertaa ihan the real keinukin: hidastaa suoritusta. Mulla on vihdoin mielikuva, millainen ihannesuoritus tulee olemaan. En oo ihan varma, saanko ässää tuntemaan itsensä oikeasti mukavaksi tuolla tavalla, millä ollaan nyt tehty. Pitäis skeittailla/jotenkin saada se mukavuus siihen liikkeeseen.
Meillä oli myös vierailija käymässä tänään treeneissä, joka on aiemmin ollut samassa ryhmässä. Kehui Sooloa, ettei ole aiemmin nähnyt samanlaista collieta, joka tykittäisi agilityssä. Hänen kokemuksensa collieista on ollut se, et suurimman osan kanssa ei vois edes kuvitella harrastavansa agilityä.
Oikeasti, mulle tuli samalla ihan sikasiisti fiilis mun omasta koirasta (taas jälleen), mulla on loistoeläin käsissä. Samalla kumminkin niin surullista, että collieilla on joidenkin mielessä tuollainen maine, että niissä ei olisi ainesta? En tiedä, oliko toi jotenkin kärjistetysti sanottu, mutta silti. Kokemuksista tai ylipäätänsä jostakin tuonkin ajatuksen on kummuttava. En oo ite nähnyt kovinkaan montaa collieta agilityssä, lähinnä olleet sukulaiskoiria tai videoita. Haluan ainakin uskoa, ja aion omalta osaltani yrittää viedä rodun mainetta eteenpäin. Soolon kanssa oon törmännyt tähän jo aikamonta kertaa, että ihmiset oikeasti yllättyy, millainen moottori tuon eläimen sisällä oikeasti on. Vain siksi, että se on pehkocollie? Saa nähdä, kuinka paljon noita kommentteja tulee sitten, kun eksyy kisakentille asti, vai tuleeko. Musta vaan tuntuu, että omasta koirasta etsii virheitä. Toisaalta siis pitää sitä ns. ”parhaana”, mutta kun sen tuntee, niin ei myönnä helposti sitäkään, että meidänkin ns. ongelmien syynä olen pääasiassa minä ja minun tapani. Miten minä olen sen opettanut.
Tokossa ollaan treenailtu edelleen lähinnä kaukoja ja metallinoutoa. Oon naksutellut metallikapulan nostamista maasta, koska tehdessä sitä kokoliikkeenä Soolon kurkusta lähtee ihanihme ääntelyjä kapulaa kohtaan. Naksutellut vain hiljaisia nostoyrityksiä. Luulen, että sitä vaan ällöttää ottaa toi suuhun ja sen takia kommentoi tota omalla tavallaan. 8–) Mut kohta se onkin superkiva!!
Kaukoissa oon ottanut muutamat palkkaukset jo lelullakin, hyvin vaihtuu paikallaan. S-M vaihto on vieläkin se, mitä vahvistetaan. Samoin S-I vaatii pikkuisen vahvistusta. Nää on kumminkin tosi hyvällä mallilla! Tykkäilen.
Mulla on tosi sellanen fiilis tokon suhteen, et tehdään pikkuhiljaa. Tehdään, koska se on kivaa. Enkä halua miettiäkään kisajuttuja vakavasti just nyt tokon suhteen. Tylsääkö? Ei musta. Sit joskus.
Kingikin on päässyt vähän tekemään voikaukoja, oon lähinnä opetellut s-m ja m-s vaihtoa, koska sillä saan sille nopeutta maahanmenoihinkin toivottavasti. Kingi on ihan älyttömän ahne ja ei meinaa malttaa keskittyä yhtään koska RUOKAA (siis kuivanappuloita). Etutassut pysyy ainakin yleensä paikoillaan nykyään. Hassu eläin, se on ihan intona. SÖPÖ.