kalsarikaukoja ja arjen mietintöjä


Hoh, koskakohan mä viitsisin harjata ja hoitaa noiden eläimien turkit ihan vimpan päälle siisteiksi, oisko innokkaita?

Bloginpäivitysfiilis on vähän kadonnut, mikä ei sinänsä haittaa, koska oon saanut jopa luettua kokeisiin koneellaolon sijaan vähän normaalia enemmän. Oon myös treenannut tokoa, sekin on kai ihan hyvä juttu.
Mulla on jopa suunnitelmia lukion jälkeisellekkin elämälle, unelmia. Vaan mä koen, että ne on saavuttamattomissa. En oo tarpeeks hyvä. Oon ollut laiska. Kakkosvaihtoehtojakin on, mutta mitäpä jos se ei oo sitä, mitä mä oikeasti haluaisin?
Oon lenkeillä pohtinut välillä, että tää meiän elämä on oikeesti ihan kivaa. Kohta ei oo enää tätä samaa, mitä on aina ollut. Kohta mä muutan täältä pois, en enää tallaakaan samoja lenkkipolkuja päivästä toiseen. Miks mä oon niin usein ajatellut, että tää paikka on ihan tyhmä, kaukana kaikesta? Oikeasti täällä on ihan kivaa, osaa vaan ajatella. Musta tuntuu myös tosi haikealta, että kohta mulla ei välttämättä olekaan enää kahta koiraa, vaan yksi. Isi todennäköisesti haluaa pitää Kingin itsellään täällä. Miten mä ees pärjään jokapäivä ilman tota ihanaa pappaa?
Okei, kaikkeen tähän on vielä paljon aikaa. Mä oon vasta lukion kakkosella, ehkä mun pitäis miettiä ennemmin jotain kirjoituksia ja kriisittää niistä, tai jostain parin kk päässä olevasta inssistä. Mä oon kumminkin vielä kauan kotona.

Asioista tassuttajiin. Soolo söi tässä vähän aikaa Jahti&Vahti energia ruokaa, sitä samaa, mitä Kingi syö kaiken aikaa. Tämä siksi, että Happy Dog loppui ja mulla ei ollut heti rahaa tilata uusia säkkejä. Soololle ei ilmeisesti ollutkaan kovin hyvä ratkaisu, sillä sen tassunpohjat alkoi oudosti punertua. Ajattelin tän johtuvan vaan ainoastaan näistä märistä keleistä ja talvesta ym, enkä sen kummemmin ihmetellyt, kun muuten koira oli ihan ok. Kingillähän ruoka toimii.
Nyt kun taas ollaan syöty Happy Dogia pidemmän päälle, niin tassunpohjatkin on taas paljon normaalimmat, ei ihan vielä puhtaan valkoiset. Oletan, että syypää olikin ruoka, eikä ilmasto. Vieläkin silti mietityttää, et MIKSI sille tapahtui noin ja mitä punainen oli..??

Treenailtu ollaan pari kertaa agilityä, treeneistä en kyllä muista sitten paljon mitään. Jotain putki-A erotteluja (tähän kyllä kaipaisin lisää vinkkejä, lähinnä ajattelen nyt, että putkeen ohjaan kunnolla ja kontakteille en niinkään, mutta..) ja välistävetoja tehtiin, sitä edellisistä ei oo mitään muistikuvaa :–)
Tokon suhteen kaukot ja metskun pito alkaa edistymään! Metallikapula on ollut hyvinhyvin ällöttävä solppanan mielestä, sillä on tullut sellanen murrurr joku kommentti aina sitä nostettaessa, sitä on saatu vähän pois ja nyt nostaa reippaammin maasta. Naksutellen ollaan tässä edetty. Haluan kuitenkin, että se RAKASTUU tuohon hommaan – tehään siitä tositosikiva juttu!
Kaukoissa on vielä paljon tehtävää, välimatkaa ei oo vielä nimeksikään, mutta oikeat liikemallit alkaa olla pikkuhiljaa hallussa! Nyt kehtasin jo ehkä vähän videomateriaaliakin niistä ottaa, kun enää ei olla ihan siinä naminenässä -vaiheessa. On näitä kyllä treenattukin, aina silloin tällöin. Meillä on tuossa koiran takana peili apuna, jotta näen, että liikkuuko ne takatassut siellä. Ja joo, tää on sitä kalsarikaukoilua..

Soolo on niin ihana koira, koska se on aina niin innokkaana mukana kun näkee, että nyt taidetaan taas tehdä jotain! Kaukoissa nyt pitääkin olla vielä näin alussa tarkka ja rauhallinen, mutta sitkun leikitään tai tehään jotain riehakkaampaa!
Mä niin odotan sitä kaikkea, mitä ens kesä tuo jälleen tullessaan. Agikisoja, leirejä, töitä, aurinkoa, kavereita. Lämpöä. Talvella on tosin kiva istahtaa takan eteen, kattella loimuja ja lämmitellä tässä jäätävässä talossa.

Kuulin eilen ikävän uutisen Soolon sedästä. Nemo oli jouduttu lopettamaan toisen kyynärän kipuilujen vuoksi. :–( Nemppa näytti niin hienolta sedältä videoita ja kuvia katsellessa. Muistan aina, kun ihastelin kyseistä koiraa videoilla, ennen solpposolppista.. Tässä samalla alkoi hieman oma koiruus mietityttämään: toivottavasti ei ole kovin herkästi periytyvää, koska Soolon isälläkin on toisessa kyynärässä nivelrikkoa. J
Hmm, toisaalta järki sanoo, että ei ole mitään järkeä lietsoa oman pään sisällä ja pelätä turhaan etukäteen, että omallekkin rakkaalle koiralle kävisin noin, mutta silti en voi olla ajattelematta, että mitä jos sekin alkaa joku päivä oireilemaan..
Täytyy vaan nauttia elämästä ja rakkaan eläimen seurasta täysillä, sillä eihän sitä tiedä, vaikka eläimelle tapahtuisi ihan mitä vaan. Voinhan mäkin jäädä huomenna auton alle. Se on silti paras. Kingikin on paras. Eikä koiraa voi pitää pumpulissakaan, eikä maailma parane murehtimalla sen paremmaksi!

 

”Älä pelkää epäonnistumista niin paljoa,
että se estää sinua kokeilemasta uusia asioita.
Pelokkaasti eläen lopussa ajattelemme:
olisi pitänyt, olisin voinut ja olisin osannut.
Louis E. Boone”

treenifiilis kattoon

Kaikki kiva päättyy aikanaan, loma loppu. Mulla on ollut toveri asustelemassa meillä melkein koko loman, et ainakaan kovin tylsä loma ei ollu. Toisaalta kouluarkeakin on jo ehtinyt tulla vähän ikäväkin! Ei vaan jaksais tehdä kasaantuneita tehtäviä..
Viimonen viikonloppu kului näpsäkästi treenaillessa Vuorelan Lotan opissa Kana-areenalla. Soolo oli ihan pätevä ja sai paljon kehuja, mutta ohjaajasta löytyy vielä paljon petrattavaa LIIKKUMISEN suhteen, eli munkin on pistettävä vipinää kinttuihin ja JUOSTAVA. Videolta katottuna toi onkin kyl aika sipsuttelua!!
Minna oli meillä myös Sanni-kelpin kanssa majottumassa treenien ajan. Pojat yritti kovasti leikkiä otuksen kanssa, vähän heikoin tuloksin vain..



Vasemmalla lauantain rata, oikealla sunnuntai.

LAUANTAIN MUISTIINPANOT:
– OMA LIIKKUMINEN: LIIKU AKTIIVISEMMIN, koira kyllä osaa tekniikat ja tekee paljon lujempaa, jos mä vaan meen. Lotan sanoin: ”Soolo on niin kiltti, että se tulee tossa sun omaa vauhtia, jos sä oot noin lusmulla päällä, mut se kyllä pystyy satakertaa parempaan, jos ite vaan annat sille sen mahdollisuuden tehdä lujempaa.” Hahahaa, niin totta!! LÄHDE LIIKKEELLE HETI, KUN KOIRA ON LUKINNUT ESTEEN, ALTA POIS VAAN.
====> ANNA KAIKKESI, ÄLÄ TEE PUOLITEHOLLA. JALOISTA LÄHTEE KYLLÄ VAUHTIA.
– JÄÄ KAUEMMAS ESTEILTÄ, koira saa irrota paremmin ja hakea ite esteitä, se kyllä menee ja osaa. KÄDET IRTI KROPASTA.
– Esim. 11 hypyllä rintamasuunta käänti koiraa liikaa, joten se tuli ihan oikein mukaan, eikä hypänny hyppyä.
– saksalaisessa liikkeen jatkumisen suunta selväksi – ei kannata käyttää ihan missä vaan kohdassa.

Sunnuntaina rata oli huomattavasti haastavampi, mutta saatiin onnistuneita pätkiä ihan kivasti! Ainakin itelle jäi tänpäiväsistä treeneistä parempi fiilis, kuin eilisestä, vaikka enemmän pätkissä tehtiinkin. Rataantutustuessa mua ihan hirvitti, miten vaikea rata on. Selvittiin siitä kuitenkin, kun tehtiin Lotan kanssa! Radassa oli melko paljon pyörittelyä ja just sitä, että MUN ON LIIKUTTAVA ja lähdettävä etenemään, enkä saa jäädä ihastelemaan Soolon menoa kesken kaiken! Mä onnistuin tässä mielestäni tänään paremmin, kuin eilen – eli Lotan treeni on tehnyt tehtäväänsä!! Liikkuminen paranee ja mun pitää alkaa kiinnittää tähän oikeasti huomiota, koska muuten jäädän tuolle tasolle. Soolosta saa irti oikeasti paljon enemmänkin, sen vauhti tulee kuulemma kasvamaan vielä paljon! Mun on vaan vietävä sitä eteenpäin, parin vuoden päästä sitä ei voi enää tehdä.. Soolon on saatava vetää niin raivolla, kuin siitä lähtee, ei tarvi jarrutella ja varmistella yhtään, se kyllä menee ja osaa!!

Keinukin sujui radassa, joskin soolo vähän varoi sitä ekan kerran jälkeen, mutta ihan jees. Saa vaan tulla nopsemmaksi ja vielä varmemmaksi sen teko. Muista: OHJAAJA EI RYNNI KEPEILLE, KOIRA OSAA HAKEA NE!!!

Lotta sano mulle moneen kertaan, että mun on alettava oikeasti liikkumaan ja tekemään töitä sen suhteen. Muuten käy pian niin, että Soolo ns. tottuu tuohon suoritusvauhtiin, vaikka sillä on potentiaalia paljon enempäänkin. Tehtävä vaikka jotain helppoa suoraa ja hyppyjä kannattaa alkaa nostamaan 60cm myös ja samalla harjotella vaikka jotain perusvalsseja ja suoraapätkää, jota ykkösissä on paljon. Lotta kannusti meitä myös taas kovasti kisoihin, koska menee kuulemma niin hyvin!! 1.lk:n radat on kuulemma tosi helppoja näihin meidän treenaamiin verrattuna. Jäi niin hyvä fiilis treenien jälkeen!

Kontakteissa Lotta painotti taas sitä, että mun pitää alkaa tekemään nimenomaan sitä kisatreeniä, että en aina pysähdy siellä, vaan jatkan liikkumista ja vapautan vaikka kesken liikkeen koiran, jolloin koira ei oo ehdollistunut siihen liikkeeseen kontakteilla. Tää on niin totta, tajuaisipa vaan ottaa normitreeneissäkin huomioon ja ajatella treenejä niiden mukaan myös.
Sain myös treenivideota (mm. tämä) katsellessa hyviä huomioita, että esim. huutelen ”putkeen” yms kaikkea muuta siinä kontaktilla, että varmasti pysyy. Ja teen nykäsyjä ja liikkumista, koiran pitää pysyä siellä ja tulla vasta OKEI käskyllä mukaan. Niistä tulee vielä niin hyvät kun harjotellaa!

Leikkelin Soololta la iltana ekaa kertaa tassukarvat veks, liukasteli lauantaina agissa sen verran paljon. Lenkkeillessä tassuihin alkoi vaan ihan vastoin kaikkia sääntöjä kerääntymään lumipaakkuja ton jälkeen?? Kingillä toi on ollut nyt ongelmana kanssa, mutta et Soolollekkin?? Se hyväpuoli, ei liukastellu agis!
Solppis osas myös olla melko rauhassa, suurimman osan ajasta. Tein sille ns. rauhoittumisharjoituksia ja paikkismakuuta toisten suorittaessa. Kaukopalkkanakki vähän matkan päähän ja Soolo sai keskittyä, että sitä ei oteta. Sujui hyvin ja oli rauhassa ja hiljaa! Tällai me aletaan nyt työstämään paikkista eteenpäin jatkossa treeneissäkin, toimii! Häkissäkin se oli rauhallisesti ja palkkailin sitä häkkiin menostakin ja nyt menee ihan mielellään! Miten helposti sitä helpottaakaan elämää, kun viittii opettaa pikkujuttuja koiralleen.


Treeniputki jatkuu ja maanantaina oltiin taas treenaamassa, kun hieroja peruuttikin tulonsa. Tehtiin tosi kivoja radanpätkiä. Tälläkertaa Soololla oli ihan hirveät kierrokset päällä koko hallilla olo ajan, energiaa vain riitti!! Kaitsu kehuikin, että nyt sillä on ihan sairaan tykki vauhti päällä ja se tekee ihan täysillä. Oli siisti tehdä, koira veti täysillä, ei haitannu pikkumokat.
Vika pätkä meille oli tosi vaikea, soolo tuli niin kovalla vauhdilla suorasta putkesta ja sieltä piti saada kääntymään reilusti seuraavalle hypylle, jankattiin ja lopulta onnistui, valui siltikin tosi paljon.. onnistuttiin! Siinä vaiheessa mulla olikin kyllä jo aika epätoivoinen olo, oli pakko onnistua! TAAS MULLE SANOTTIIN SIITÄ LIIKKUMISESTA, muista liikkua!! Ohjaan myös kuulemma aika kaukaa koiraa, miks Lotta sanoi mulle taas, että mä ohjaan liian läheltä esteitä? Käyttäydynkö erilailla eri treeneissä vai mitä tämä on.
Joo, tosi kiva, et tykittää, mut se hallinta oli mun puolella vähän ongelmissa?? Yritin saada vähän rauhoittumaan muutamilla konsteilla. Kontaktipyörittelyssä koira kuitenkin rauhoittui aika hyvin keskittymään, ihmekö? Treenailin myös väärillä käskyillä vapautusta kontakteilla, alkaa oppia!!
Lopussa tuo ylienergisyys nousi kattoonsa: radalle meni viime treeneissä meidän luo rähisemään tullut koira. Soololla oli ilmeisesti jääny jotain patoumia.. Mä olin aika sikatörkeä ja oikeasti palautin koiran maanpinnalle kun se alkoi haukkua sen perään, tollasta ei katella. Yleensä mä suosin paljon enemmän positiivista vahvistamista, mut tossa meni hermot ja ei voinu oikein muutakaan. Auttoi. Ulkona häkkiä laittaessa autoon, se oli vielä ihan täpinöissään ja siinäkin sai komentaa kovemmin, et uskoi: pitää odottaa, ei hötkyillä.
Kävin vielä ennen treenejä juoksuttamassa koiria vapaana. Maanantainen muistutti siis jo lähinnä sitä samaa tilaa, mitä oli treen epiksissä.. innokas agikoira? Voih. Ehkä tää tästä taas..

Tokon suhteen ei olla luovutettu. Oon piilotellut tunnaria lumihankeen, Soolo käyttää tosi hyvin nenää ja löytää kapulan helposti. Palautusta treenattava erikseen, vähän nätimmin sais tuoda. Kohta vois alkaa ottamaan lisää kapuloita mukaan? Semilyhyttä paikkista ennen tunnaria. Vähän kierron kautta maahanmenoja, erikseen maahanmenoja.

omatoimitreenit



Hups, taisin unohtaa kirjoittaa torstain treeneistä. Tehtiin aika paljon kaikkea, koska meidän vuorolla oli vaan minä ja Iipu. Tehotreeniä Kaitsulta siis! Loput oli kasaantuneet myöhempään ryhmään. Mm. keinu sujui ihan hyvin, sekä sellasta jännää pyörittelyä. Soolo oli ihan näppärä!! En kyllä muista enää kovinkaan paljoa.
Kontaktit oli hirveitä, sen muistan. Soolo kuulemma jotenkin varoo A:lla alastuloa, en tiedä. Mietintään, onko se jotenkin kipeä vai tuleeko se vaan korkeaa virettään suoraa läpi sen? Oonko mä treenannut jotenkin väärin, enkä enää odota ja pidä yllä kontakteja? Mä oon pitkään olettanut, että se osaa ne kyllä. Mutta ei ne varmaan toimi ilman jatkuvaa huoltoa!!

Kaitsu ei päässyt paikalle tänään, joten pidettiin omatoimitreenit Ilonan ja Annikan kanssa. Koottiin aluksi rata meille, joka löytyi Iipun jostain agilehtisestä. Yllättävän kovaa hommaa toi radanrakennus, mutta saatiin me se kasaan! Rata näytti tältä:

Ei siis mitään kovin vaikeaa, just kivan simppeliä meille välillä. Aloteltiin koittamalla rataa suoraan, kun ei keksitty muutakaan. Soolo lähti neloshypyn jälkeen hakemaan jotain ihan muuta kuin A:lle? Jatkettiin putkelta ja nyt meni. Kontaktien kanssa palkkailin ruualla kontaktille kun oli ok, taisin uusiakin jotain. Kepeille haussa soolo haukahti taas pari kertaa (pysähdyin ite lähetyksen ajaksi?) Loppujuttu meni hyvin.
Alussa taas varasti lähdössä, murmur. Viime treeneissäkin palkkailin runsaasti pysymisestä ja niin tein nytkin, silti. Välillä lelulla, välillä ruualla.

Tauon jälkeen kokeiltiin vielä rataa uusiksi ja nyt ihan hyvä, tosin taisin ottaa A:n kontaktit taas uusiksi. Haki kepeille sikahyvin!
Aikaa jäi vielä, joten halusin tehdä kontaktiremppa treeni soolon kanssa. Siirsin putken puomin alta sen eteen mutkalle ja toisessa päässä oli aita. Soolo tuli yllättävän monta kertaa yli ja mulle jäi itelle aika huono mieli näistä, vaikka pysähtyihän se, vaikka juoksin täysilläkin välillä ohi. Suurinosa toistoista siis kuitenkin onnistui.
En tiedä nyt oikein, mitä tekisin. Kotona laatikolla jatkan ainakin esim. väärällä sanalla kutsumista (eli se on ainoastaan se OKEI, ei saa tulla millään muilla käskyillä.) Talvella on vähän vaikeampi treenata liikkeitä laatikolla, ulkona kylmä ja huono. Palkkailin kontakteilla nameilla taas maahan, en tiedä onko se kovin hyvä, mutta en halua olla palkkaamattakaan kokonaan, lelu taas on kömpelö?
Pitää ainakin ratatreeneissä ottaa nyt näille sellaset teho jutut, että vaikka pyörin ympyrää kontaktin jälkeen ja Solppis vaan tönöttää siinä. Mölleissä joku teki tällästä, näytti kivalta.


Mä aion nyt ottaa itteäni niskasta kiinni ja alkaa lenkkeillä koirien kanssa enemmän. Tänään aloitin, aamupäivällä pidempi lenkki. Kingin on laihduttava vähäsen ja Soolonkin on parempi saada kuntoa enemmän, vaikka ainahan se juoksee ihan sikana ja pysyy hoikkana. Kingi taas liikkuu suunnilleen saman, kuin minäkin. Välillä kyllä innostuu leikkimään pikkuveikan kanssa. Samalla mä parannan omaa kuntoa. Jee, aina yrittää tälläsiä, sit lopettaa viikon päästä. Mut ehkä mä nyt onnistun, ainakin yritän!

tavoitteet päivitettäviksi


Viime vuoden tavoitteet:
– Kingin kanssa ei kummempia, pidetään vaan kivaa ja nautitaan koiranelämästä. Opetellaan jokunen uusi temppu ja treenaillaan jotain toko- ja jälkijuttuja.
– Soolon:
• tokossa möllitokoilemaan, virallisiin? (..paikkamakuu kuntoon!!) Ja treenaillaan muidenkin luokkien liikkeitä.
• käydään ehkä muutamassa näyttelyssä
• viralliset luustokuvat.
• MH-luonnekuvaus?
• kesällä ainakin muutama mukava leiri, viimenen junnuvuosi nääs!
• jatketaan jälkeilyä ja agiliitelyä ja pidetään muutenkin kivaa :–)
– Voitais alkaa juoksemaan koirien kanssa lenkillä, jos saisin ittestäni irti !


Kingin osalta ollaan opeteltu seuraaminen lähes kokonaan uusiksi, nyt se alkaa näyttää jo vähän seuraamiselta. Takapäänkäyttö on paljon parempaa ja ehkä jotain temppujakin opeteltu.

Soolon kanssa ollaan käyty muutamissa möllitokoissa vuoden aikana, mm. huhtikuussa Pirkkala ALO1+ +tsempparipalkinto, toukokuussa Jämsä ALO2, syyskuussa Jämsä AVO3-tulos (paikkis onnistui!).
Ollaan käyty myös kaksissa agiepiksissä, Jyväskylässä mölliluokan voitto ja 1.lk radalta hyl, Lempäälässä mölliradalta vitonen ja kilpailevien radalta hyl.
Luustokuvat käytiin myös ottamassa, priimaa. Leireiltiinkin hakuleirillä Oikarissa jeeee, superkivaa oli myös kasvattajan järjestämä leiri Kuralan kartanotilalla.



TÄNÄ VUONNA
• Kingille pienimuotoinen laihdutus ja kunnonkohotus, kivailua, temppuja
• AGILITY: kisaamaan: nolla, tai kenties nousu kakkosiin? Jos homma ei muutu ihan erilaiseksi kisoissa. Kontaktien ylläpito, kepit. Valssit kuntoon, ajoitus.
• TOKO: kisaamaan? JOS treenaan paikkiksen kuntoon. Treenataan VOI ja EVL liikkeet valmiimmiksi. Kivaillaan!! Ei vakavaa, eikä kunnon tavoitteita. Tehdään sen verran, miltä hyvältä tuntuu.
• MH -kuvaus.
• hierojalle
• PK: tutustutaan hakuun, kenties treenaamaan enemmänkin? Jäljen treenailua intensiivisesti eteenpäin, tarkkuutta. Jana ja esineiden ilmaisu. Esineruutu. EHKÄ jopa BH?
• Soolon kanssa arkielämän hallinta paremmaksi, mm. treeneissä ja hihnakävely.


En tiedä, onko tavoitteet liian hamuavia ja haaveilevia. Aina saa kuitenkin yrittää ja kannattaakin varmaan unelmoida, että joskus voi saavuttaakkin jotain. Yleisesti voidaan ainakin parantaa siinä, että ulkoiluttaisin koiria enemmän ja nostaisin niiden ja omaa kuntoani huomattavasti.

PS. HYVÄÄ UUTTAVUOTTA!!