Kuukausi: heinäkuu 2012

helppoo olla vapaa, kuvitella, että kaikkeen löytyy syy

Viime viikon keskiviikkona osu sopivasti mulle ja Melkulle molemmille vapaapäivä, joten lähdettiin yhdessä Tampereelle epistelemään, tuttuun paikkaan.
Osallistuttiin mölliradalle (ulkopuolisina) ja 2lk:n tasoiselle kisaavien radalle. Mölliradalta itelle jäi tosi kiireinen fiilis, ei tuntunu oikein hyvältä ohjatessa. Heti alussa mokasin ite ja luotin liikaa, et koira oli lukinnu jo tokan putken, vaikkei ollukkaan, samoin toisella putkella oletin, että se irtoaa kyllä. Ihan näppärä se eläin siis silti on.

MVI 5860 from Evie Rekola on Vimeo.

Kisaavien rata tuntui paljon paremmalta, vaikka siellä me sit oikeasti mokailtiin. Lähdössä meinas varastaa, mutta ei onneks sitä tehnyt, kun vaadin siltä sen odottamisen. Ihan kamala lentokeinu tuli ja mikä ihmeen idea mulla, että mä en korjaakaan sitä ja tee uudestaan?? A:n kontaktit oli ihan siedettävät, mutta varmistelin niitä ihan sikana.
Miksi ihmeessä ihmisen pitää olla niin tyhmä vielä puomillakin, etten korjannu sitäkään? Itelleni väitän ja muillekkin selittäessäni kontakteista, että korjaisin noi oikeissa kisoissakin jos tulis läpi, että niin tärkeä juttu mulle. Miksi ihmeessä oon sit niin malttamaton ja tyhmä, etten korjannu tuolla? En malttanut joo, mutta miksi..
Pilaan vaan isolla vaivalla tehdyn työn. Se on helppoa, mut sen jälkeen niitten palauttamine ei taidakaan olla enää niin helppoa..
Vähän jäi morkkis noitten jälkeen, vaikka meno sinänsä muuten tuntui paljon kivemmalta ja sujuvammalta. Mutta miksi, miksi, miksi?

MVI 5863 from Evie Rekola on Vimeo.

Onneks sentään radan jälkeen kävin tekemässä pari kertaa keinun ja kontaktit viereisellä kentällä. Lentokeinu taas. Mut vikat oli hyviä.
Se tässä on jännä, että vähän aikaa sit Soolo oli vähän kaino keinulla, mut nyt se ei oo moksksiskaan tosta, vaikka tulis tollai yli. Kingi ei tekis tollasen jälkeen ikinä enää keinua, vaikka eihän se tekis nytkään.

Videoita katellessa huomaa kaikki virheet. Valssit on ihan pepusta ja sairaan myöhässä aina.

Perjantaina käytiin taas Orivedellä treenaamssa, oli taas niin kivat treenit. Nyt Soolo teki ihan hyvin kontaktitkin taas, saatiin treenattua välistävetoa ja viskileikkausta (?), sujui ihan älyhyvin, kun saatiin ajoitukset kuntoon. Oli myös kiva, et radalla oli sattumalta ihan samanlainen putkeen kääntö puomilta, kun mölleissä oli ja saatiin siitä paljon siistimpi!
Haluun niin useemmin treenaamaan tonne, kun jää niin siisti fiilis aina. Mun koira on ihan super.

ps. haluisin oikeisiinkin kisoihin joskus, voisko joku järkätä niitä tähä lähelle?

aksapaksa parhautta

Käväistiin perjantaina taas Orivedellä agitreeneissä, kun kerrankin oli taas pe-ilta vapaa töistä!
Treeneissä oli tarkoituksena treenailla valsseja, mikä olikin enemmän, kuin tarpeeseen!
Mulla oli ajoitukset ihan myöhässä aina, minkä takia koira joko valui liian pitkälle tai sitten kääntyi liian tiukasti. Huomattiin, että koirakin on ihan tositosi tarkka sen suhteen, että mä ajoitan ne oikein. Hyvä vaan!
Saatiin muutamien harjoittelujen jälkeen sujumaan. Putkeen otin vedolla, mikä sujui hyvin, tosin ennen putkea olevalle hypylle oisin voinut tehdä enemmän töitä, että koira kääntyis suoraan oikeeseen suuntaan valmiiksi.
Putken jälkeen hypyillä olikin sit vähän tekemistä. Lotan kanssa ollaan noita tankattu muutamaan kertaan, mutta nyt oli tässä taas harjoiteltavaa. Oli kivaa, koska tiesin että me kyllä onnistutaan, jos vaan mä osaan ajoittaa oikein ja ohjata!! Ollaan ennenkin osattu ja sieltä se sit lähtikin onnistumaan!:–)
Kontaktit oli tänään ihan loistavia, soolo pysähty joka kerralla, eikä varastanut kertaakaan. Mä juoksin ihan täpöillä ohi ja liikuin, tein valssin puomin jälkeen ja koira tönöttää siellä siihen asti, kunnes kuulee OKE. Supereläin <3 Kepeille en osannut viedä ekalla oikein, mutta tokalla yrityksellä onnistui heti, kun ohjasin vähän pidemmälle koiraa. Loppuun tehtiin vielä vähän kontaktitreeniä, tein leikkauksia ja juoksin täpöillä ohi. Kouluttaja kehuikin, et Soolo tietää tasan tarkkaan, mitä se tekee ja mitä siltä vaaditaan. Nyt pitää vaan muistaa pitää toi kriteeri tarkkana, että milloin vapauttaa, koska noi on tosi helppo pilata, jos just esim vapauttelee liian aikaisin tms. Kisoissa varsinkin pitää olla tarkkana näiden suhteen, että vaatii sen tietyn suorituksen. Mut olin niin onnellinen, se teki niin hyvin!! Saatiin positiivista palautetta myös mun työstä lähdön suhteen, kun palkkailen ahkerasti siitä ja tyynesti vaan palautan koiran lähtöön, jos meinaa rakoilla tai nousta ennen aikojaan. Miksi se koira siellä lähdössä muuten pysyisi, jos sitä ei palkkailtaisi sinne tarpeeksi ahkerasti? Opeteta, että sielläkin on kiva olla ja sieltäkin saattaa saada palkkaa, vaikka radalla oiskin satakertaa kivempi olla ja mennä. Ja ai että, kun oli taas niin hyvä fiilis treenien jälkeen, kun oli saanut kerrankin sellasta oikeenlaista palautetta siitä, missä kohtaa tekee väärin ja miksi se koira ei nyt lähde tiettyihin ohjausjuttuihin mukaan. Muistan taas, miks tätä lajia harrastan ja miksi eläimen kanssa rakastetaan tätä. Se into Soolossa, kun se tietää pääsevänsä taas tekemään mamman kaa! <3 Aikaisemmin torstaina taas oltiin JSPKH:n treeneissä, siellä tehtiin oman pään mukaan taas. Soolon kanssa tein keinua, keppejä ja ylläripylläri - A:n kontakteja. A:n kontaktit toimii ja ei toimi. Välillä tulee niin raivolla ja kohvalla vauhdilla, et valuu yli ja ei välttis kestä ihan kaikkia, ei tosiaan samallailla, kun puomilla. En tajua, mikä ero niissä on, toki se on koiralle rankempi este suorittaa ja eri mallinen, mutta... mietityttää. Melissa huomasi myös, että Soolo on alkanu tulla A:n kontakteilla paljon matalemmalle paikalle, kuin ennen. Isoin todennäköisyys on sillä, että oon tehnyt tositosipaljon enemmän toistoja puomilla, kuin A:lla, mutta periaatteessa koira osaisi sit kummassakin, ei Soololle pitäisi olla kovin epäselkeetä se, että mitä siltä vaaditaan. Tiiän, että sen kumminkin pitäisi osata! Mutta miksi ei onnistu joka kerta? xd