iloita voi pienistäkin

Möllitokoiltiin taas, eilisestä tarina. Aluks oli tarkotus mennä alokkaaseen vielä, mutta päätettiinkin sitten avoilla. Kokeilla chillisti, että mitenkä ne sattuis menemään ja missä vaiheessa ollaan. Ei olla mitenkään tavotteellisesti niitä vielä treenailtu ja viilailtu, vähän sinneppäin kylläkin. Senhän huomasi.


Kuitenkin ainut tavoite, mitä olin päivälle asettanut, saavutettiin. Ja olin onnellinen. Paikallamakuu.
Tein tän niin helpoksi, kuin mahdollista ja saatiin onnistunut suoritus. Ja olin niin onnellinen tästä !!
Tuomarilta tuli kehut, että koira on mennyt ihan hirveästi eteenpäin, muisti meidät viime kerrasta ja antoi paljon kehuja. Tuntui kivalle. Eihän toikaan nyt mikään upea suoritus sinänsä ole, mutta kai tälläsistä pienistäkin edistymisistä saa olla onnellinen. Ja pitääkin olla.

(c) Viivi Saarikko
Mun hiukset on muuten näköjään oranssit. Hoh. Ainaki sävysävyyn ton treeniliivin kanssa.

Paikallamakuu – 6 – yli helpotetusti tehtiin, palkkailin ja olin vaan hihnan mitan päässä. Halusin pelata varman päälle ja saada pakostikin onnistunut suoritus. JES!!! Yllättävästi saatiin jotain kannustuspisteitäkin(:(:
Seuraaminen taluttimetta – 9 – olin vähän pettynyt, että tällästako meidän seuraamisesta on tullut. Eka täykkäri niin meinasin kompastua koiraan, kun ei tajua käyttää takapäätään. Toka täykkäri tosi nätti. Vas. käännökset ihan ok, mutta koira ei tosiaankaan mukana kunnolla. Seuraa kyllä joo ihan jees, mutta vähän löysäillen. Mut innostan treenaillessa, eiköhän se.
Maahanmeno liikkeestä – 9 ihan nätti joo, odotin lähinnä nollaa kun ei olla tätäkään treenailtu vähään aikaan. Ennakoi loppuistumista, siitä pistemenetys.
Seisominen liikkeestä – 0 – jäi ensin ihan hyvin ja olin jo ilonen, sitten tuli sellanen mitä ihmettä kun se tulikin innolla ilosesti luokse ennenkö ehdin kääntyä. Nauratti, ilonen vuhve, mitä sä oikein teet.
Luoksetulo – 6 – heheee ei taidettu oikein osata tota stoppia vielä. Käsimerkki+käsky ja vielä tuplana että pysähty. Loput ihan jees joo.
Nouto – 0 – vähän turhan innokas vuhve noutamaan, varasti kapulalle. Kai se muuten ois ollu ihan nätti, mitä nyt vähän rähmi kapulan kanssa alkuun.
Kauko-ohjaus – 10 – !!!!!!!!! niin ylläripylläri. Ootin ehkä että se rupeis vähintään pitämään jotain ääntä tai ennakoimaan, mut oli täydellinen. Ainut, niin pitää harjotella että se menee _suoraan_ maahan sivulta, oli meinaan vähän vinossakenossa, kun jätin.
Estehyppy – 9 – !!! mitä tääkin onnistu näin. Soolo oli ihan näppärä. Annoin vähän lisäapua kun takasin kutsuin, mut hieno oli. Treenattiin mm. 2 kertaa avohyppyä viikolla, ihan näppärästi osas silti näköjään.
Kokonaisvaikutelma – 9½ – kuulemma iloista työtä ja kaikkee kivaaa. Puolikas lähti muutamista haukuista mitä tuli liikkeiden välillä loppua kohden.
Yhteensä siis 129,5p/200p, eli kolmostulos!



Kuvista kiitos Iipulle!!

Kivaa, nyt tietää taas vähän jotain lisää juttuja, mitä tarvii treenailla ja hinkkailla. Jännä toi nouto, tein vielä samalla kentällä ennen koetta sitä, että heittelin kapulaa koira vierellä ja ei ollu mitää aikomusta varastella. Nooh, se oli vaan innokas :—D Mut oli kivaa tosiaan kokeilla avoakin jo ja sain samalla muutaman epäselvän sääntökohdankin itelleni aukaistua.

Treenien jälkeen ”vähän” syöpöteltiin Juulian kanssa… haettiin daim-jäätelöö, sitte sulolta ranskikset ja tais pikkuse lopuks viel suklaataki mennä masuseen. Voi, oli niin kivaaa selittää kaikkea vaaan ja tsillailla.
Soolo ei kyl ihan kyenny tsillailemaan rauhassa, ois niin kiva tehä kokoajan jotain.. mut elän toivossa, että se rauhottuu vielä. Meni hermo sen hihnakäyttäytymiseenkin, ei osaa maalaiskoira kaupungissa ku ei olla opetettu.
Tehtiin vielä Voiton kanssa yks paikkamakuu. Soolo nätisti. Kävin kiertämässä rekankin, eli olin ”piilossa”. Rauhassa kuulemma jeeeeee.

Voin sanoa, että kotiinpäästyäni joskus puol kuuden maissa olin sairaan väsynyt, kun matkaan lähdettiin vähän yheksän jälkeen. Tultiin bussilla, käveltiin siitä 3,5km kotiin ja sillai. Bussi oli ihan täynnä, mutta valittin paikkani oikein koiraihmisen viereen. Oli mukavaa jutella koirajuttuja. Kiva täti.
Kotona ensimmäisenä eläin rupee juokseen taloo ympäri kiusaten kingiä… en tajua tota elukkaa, mistä sillä riittää virtaa????? <3 Ei oltu parhaita tänään, ei ees silleen kovin hyviä. Mut silti mulla oli kivaa. Soolo teki kaikkensa, sen verran mitä oon sille opettanu ja oli ilonen, yllättikin joissakin. Ei muuta tarvii ees vaatia. Ollaan keskeneräsii.

Älä luovuta.


Kuva joskus viimeviikolta. Huomasitteks, molemmilla on täs söpöt, samanlaiset korvat!!

Treenailtu ollaan enemmän ja vähemmän. Netti oli väliin surkeee, niin keskistyin viiskertaa enemmä kouluun ja koiriin. Ja aattelin, että voisin jopa pitää sen. Paljon kivempaa, kun nukkukin kunnolla.

Tänään talloin jäljen, 140 askelta. Serpentiiniä pari haaraa, jotka oikeesti ihan surkeita, koska tein ne kai liian tiukasti lähelle toisiaan – Soolo haisto ne vierekkäin jotenkin. Alkusuora tosi jees (50askelta) ja loppusuora kanssa ja vika kulma loistava. Mutta tyhmä talloja, ei osaa tehä tarpeeks pituutta ja etäisyyttä noille. Mietin jo tekovaiheessa, et on aika lähellä mut menin silti joo moi. Ens kerralla fiksumpi!

Treenasin päivällä kans vähän ruutua – tässä tuntu, et oltais otettu pieni harppaus eteenpäin. Tein eka leluruudun, etäisyyttä joku 20-30m. Täysillä pinkoo. Tän jälkeen heti uus lähetys tyhjään ruutuun, täysillä pinkoo silti. Sillä on siis hyvä motivaatio lähteä sinne, vaikka en oliskaan just äsken vieny sen nähden lelua sinne. Jes.
Lähempää tein ilman lelua lähetystä ja yritin treenata sitä, että koira tietäisi, mitenkä sinne ruutuun pitäisi asettua ja jäädä tönöttämään. Annoin koiran oivaltaa itse – kas kummaa, koirahan alkoi tarjoamaan merkkiä ruutumerkeistä. (…tuli mieleen Jennan jutut tässä vaiheessa… ehehee ei mun koira vaan sekota niitä)
En palkannut niistä mitään ja lopulta kun ei saanut niistä palkkaa, niin meni keskelle ruuutua ja jes naksuttimen kanssa palkkailin. Tein kerran siten, että taputtelin ruudun takaosaa ja lähettelin koiran sitten. Musta tuntui, että koira oivalsi, mitä hain siltä. Näitä pitää vaan tehdä lisää nyt, toistoja ja varmistusta. Mutta tuli hyvä mieli kun hiffas noin nopsaan :–))
Treenailin myös muita osia pätkissä. Maahanmenoa matkan päästä siten, et jätän koiran seisomaan ruutuun. Ihan ok, sais olla täpäkämpi/nopsempi, eli ens kerralla pallo lentää!!
Treenattiin myös sitä, että jätän koiran ruutuun makaamaan ja kävelen ja koira on siellä rauhassa. Yks sivulletulo käsky. Tässä ens kerral pitäs olla nakkia valmiina vas. kädes, vaatia pari askelta seur ja sitte palkka. Toimis varmasti ja sais parin toiston jälkee tuleen heti käskystä. Mut tätä ei ollakaa tehty ku pari hassua kertaa.

Iltasin oon naksutellu noutokapulaa. Tän pitäis toimia. Ainakin toi on innokkaammin siinä sen kanssa. Mut Kingis on vaan viis kertaa parempi tässä. Solppis sais oppia siltä. Eka luulin, ku treenasin metskun kanssa vaan, et se on ihan ällö, kun tuli ihme mörinä ääniä siihen tarttuessa. Mut sama olikin normikapulanki kanssa. Äänet kummiski pienentyny tässä naksuttelun kanssa. Naksu vaan kun on hiljaa ja tekee ees pikkusen oikein. Ehkä mä tosta saan joku päivä vielä kunno noutajan. Tai osaahan se jo, mutta LUOVUTTAJAN. 🙂 Hei, kuulostaako toi hieman nololta, luovuttaja. Mä en haluu koskaan olla luovuttaja. Otuksen on haluttava :–))





ethän koskaan aikuistu

Musta tuntuu, että joku vuosi sitten mä olin ihan eri innolla mukana näissä koirajutuissa. Jonakin päivinä kaipaan sitä intohimoa, mikä mulla oli. Mutta ehkä oon nyt vaan vähän realistisemmalla tajunnalla mukana tässä. Ehkä musta on tulossa aikuinen tai jotain muuta, pelottavaa, jännää.
On mulla silti roimasti tavoitteita ja mietteitä meidän tulevaisuuteen, mutta en vain ole niin ”kiihkeänä”. Tai jotain..
Onneks mun omat kultapikkupojat pysyy aina pienenä <3 Mä oon alkanut suunnittelemaan treenejä. Miettimään, mitä treenaan ja miten. Ehkä me edistytään vähän jopa jollakin saralla, tokossa. Noudon luovutuksesta on nyt tehtävä treeninumero yksi!! Ja metallikapulan pidosta kanssa. Ja paikallamakuusta!! Tuntuu, että oltaisiin edistytty siinäkin - kun oon vaan yksinkertaisesti muistanut treenailla sitäkin vähän. Tänään jopa vähän lyhyttä piilopaikkista. Agilityssä ollaan eletty vähän hiljaiselolla, oikeastaan vaan siitä syystä, ettei meillä vaan oo ollut treenejä. Tänään tein pitkästä aikaa jäljen, joku suunnilleen 250 askelta. Huh, oli rankkaa talloa. Tein serpentiiniä ja pari kulmaa. Eka suoraa 40 askelta, kulma ja serpentiini alkoi. Serpentiinin lopussa taas kulma ja suoraa jonkun matkaa taas. Laitoin hihnan ainoastaan etujalan alta ja tuntuma koiraan oli paljon parempi, kuin takajalkojenkin alta. Näin me tehdään kyllä jatkossa. Serpentiini oli suhteellisen hankala taas, ei ihan onnistunut niin kuin olisin halunnut. Näitä pitää tehdä lisää. Mulle jäi kuitenkin tosi hyvä mieli jäljestämisestä noin muuten, oli intensiivisesti mukana kuitenkin ja aivan innolla. Musta tuntu, että mä olin jopa unohtanut, miten kivaa jäljestäminen on. En kyllä vaan tajua, mikä itseä siinä viehättää kylvää ruokaa pellolle. Mutta kivaa kun koiralla on kivaa! Täytyy taas vielä muistaa tehdä näitä, kun vielä kerran voi, ennen synkkää talvea! Ja hei, päivän jäljentallonnan pelastus oli se, kun naapuri oli lenkillä ja huuteli tieltä "MITÄ SÄÄ SIELTÄ KERÄILET!! MITÄ SIELLÄ ON??" Hehheheee oli kivaa vastailla, että teen tässä vaan koiralle jälkeä ja silleen! c:: Tuli sellanen fiilis, että TÄÄ ON SE JUTTU, mistä on aina puhuttu yhteysjälkitreeneissä, kun ihmiset pitää jotenkin erikoisena, tai suoraan sanottuna sekopäänä :---))


hiljaisuuussss

En oo kirjottanu mitään yli 2viikooon omg!! :–D Oon jopa kuullut tästä joltakin.. mutkun ei olla treenailtu aksaa, eikä kauheesti muutakaan. Pari jälkee oon tehny solpolle. Muuten tuntuu vähän tällä hetkellä, että ei kiinnosta yhtään treenata mitään hinkata tokoa tai mitään. Ei oo tavoitteellista hommaa ollenkaan, en oo jaksanu tehä mitään ihmeellisiä treenejä moneen päivään. Ok, kerran jotain ruutukivaa ja semmosta.
Mulla oli kaveri kylässä 3 viikkoa (asu siis meillä 8D) ja siinä sen kanssa puuhaillessa meni enemmän aikaa, se onneks hoiti koiria kivasti lenkkeillen muutamana päivänä. Mä oon käyny ahkerasti töissä, oon ollut koko kesäloman oikeestaan siellä. Ihan kivaa, oon oppinu sairaasti juttuja ja saanu rahaakin ihan. Tosin kävin Jyväskylässä kyllä tuhlailemassakin aika reippaasti oi ja voi, tyhmyri.

Ok, menipäs tämä siihenn, että selitän vaan omasta elämästä kaikkea. Tää on koiraploki, ei pitäisi! Saatte siis lukea myös meidän viimeisimmistä aksatreeneistäkin muutaman sanasen, jonka rustaan.

Toissapäivänä oli siis pitkästä aikaa aksatreenit, niistä siis vähän! Päivän teemana oli kisanomainen treeni, jossa rakennettiin rata, tutustuttiin itsenäisesti siihen ja sitten vaan kokeiltiin, että mitenkä sujuisi jos oltaisiin kisoissa. Meille tuplahyllytys – meni molempiin vääriin päihin putkissa ja molemmat nää oli tietty suoraa mun ohjausvikoja, olin hidas ja ohjasin tyhmästi :–)
Päästiin kumminkin loppuun asti ihan hyvin, korjailin putket ja sitten siitä. Kepitki meni hienosti jne.

Kaikki teki kisanomasen radan ja sen jälkeen analysoitiin, että mitä minä itse tein väärin ja mitä muut teki väärin. Soololla ainakin joissakin kohtaa valui kulmat aika pahasti (mulla valssi venyen väärään kohtaan), tää siis kolmosesteen jälkeen aalle mennessä. ja ekalla putkella mä en ottanu sitä haltuun kunnolla – tai yritin ottaa liian myöhään, kun se oli jo lukinnut väärän putken suun (suora näkymä sinne A:lta tarkastettuna). Toisella putkella taas ohjasin väärältä puolelta, oikeesti tosi helppo putkelle vienti ois ollut, mutkun ei tajunnut(: 14 esteellä koitin saksalaista tehdä, mitä ei ehkä kannata, koska en osaa sitä ite kunnolla. Sitkun osaan, niin se menee hienosti. Siihen pakkovalssi oli ihan toimiva sitten lopulta. Saksalaista treenailtiin erikseen siinä sit vielä. Pitää muistaa, että jalat menee vaan kokoajan samaan suuntaan, ja että ohjaan samaan aikaan vaan YHDELLÄ kädellä ja rintakehä kääntyy NOPSAAN. Saan olla SALAMA kun teen tän. SALAMASEEPRA hehehehe oli hyvä juttu.

Kepeillä ahrgksökfgsöldköl voiko tää johtua siitä, että ei olla kepitelty sataan vuoteen yhtään kotonakaan, mutkun se oli ihan sekasin. Eka haki tokaan väliin muutaman kerran ja kun siitä päästiin, niin sitten loikkas 2 vikaa keppiä ohi, ikäänkuin ois tullu karsee kiire jjonnekkin??? woot. Meinas tulla itku yhyyy se oosas näää !!
Mut nyt aletaan kotonakin pitämään näitä yllä – ehkä tää tauko jotenkin sekottanu, että ei osannu enää toistojen jälkeen ja jaksanukaan keskittyä tai jotain. Saatiin vikaks kuitenkin onnistunu kepittely, mutta se on menny niitä jo radassakin hienosti voih. Ehkä tää kriisi selviää kumminkin!


PS. Lähen leirille 10pväks, joten sittenkään ei yhtään koirailua yhyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyy. Tää mun elämä on outo. JA viimekesän kuvia, laiska ei kuvaa uusia.

kisavalmis?

Soolon äiti ja varsinkin mummi olivat loistaneet viimeviikonlopun agilityn SM-kisoissa. Vekki-mummi oli maksien SM6 ja Winxikin päässyt 50:n parhaan joukkoon 180 koirakosta, harmittavan hyllyn seurauksena toiselta radalta. Supersukulaisia!! ja superkasvis:–))
—–

Eilen oltiin aksatreenailemassa vähään aikaan – aina tuntuu, että viime treeneistä on iäisyys, kun pääsee taas radalle. Oli niin kivaa jälleen!
Oli niiiiin kovin vaikea päättää, että mennäänkö tänään treeneihin, vai Keuruulle mölliagikisoihin, mutta treenit vei sitten lopulta voiton..

Hönö oli valinnu meille yhden ykkösluokan hyppyradan täksi kerraksi, jota sitten tahkottiin. Tuntu itseasiassa alussa ihan helpoltakin, että tää vois sujua ihan oikeestikin ihan jees. Mutta oli siellä silti kummituksia muutama, valssit oli surkeita ja silleensä.
Voin nyt kotona treenailla noita tiukkoja kurveja jälleen, sain hyviä vinkkejä niiden suhteen, ihan vaan parilla esteellä. Solppis on nykyään niiiin taitava kepittelijä <3 sai monet kehut tällä kertaa, että noi kepit on ihan superit ja menee ihan sairaan kovalla vauhdilla. Ja ei tehnyt ainuttakaan virhettä!! (Tai no, siinä vaiheessa, kun ekalla kertaa rataa mennessä yritin saada kepeille, niin pisti komennushaukut, jotka se tekee aina silloin, kun ei oo ihan 100% varma, mitä sen pitäisi tehdä, eli "kielto".. Pieni pyörähdys ja sitten lähti hakemaan kepit tosi hienosti.) Olin niin ylpee mun pikkuvuhvesta <3 Tainnu auttaa meidän kotipihatreenit kumminki näihin aika valtavasti. Mulla oli korvien välissä pieni sellanenkin kammotus, että se ei varmasti nyt kepitä loppuun asti, kun ollaan harjoteltu vaan vaikeita keppikulmia neljällä kepillä, mutta se olikin ihan super!! Mun pitää muistaa, että AINA, kun koira tulee putkesta/pussista, niin ottaa se katseella mukaan, eikä unohtaa selän taakse.. Taas kävi moka siinäniin. Lopuks vedettiin rata nollana ja onnistuihan se. :--) ok, eka pikkuyritys oli aika säätö kun pasmat sekasin mutta heti tokalla sitten super :--D Mun valssit vaan taas olin hirveitä ja niin.. ehkä tää vielä joskus oppii ohjaamaankin kunnolla :--)) Saatiin lopuks vielä semmoset palautteet, että meidän pitäis hankkia lisenssi lähiaikoina ja lähteä hyppiksille kisailemaan!! Menee kuulemma niin hyvin. JOTEN JENNA, ehkä meidän ne pikkusuunnitelmat toteutetaankin!!! ;---)) Jos mä nyt uskallan.. mutta ensin päästävä mölleilemän muutamasti ainakin. ----------------- Viimeviikon perjantaina miittailtiin Jennan ja Juulian kanssa jämsässä without koissut. Oli kivaa vilkutella kuskeille ja joutua vartijan koppiiin tarkastettavaks, ettei oo pölliny mitään (johtu jostai johosta). Syömine ja kiipeily myös mukavaa. Lauantaina menin taas jämsään nyt Soolon kanssa. Treenailtiin Melkun&Eetun, sekä Juulian&Voiton kanssa. Saatiin iha hyvät treenit aikaseks. Paikkamakuuseen erityisen tyytyväinen. Ensimmäinen voiton kanssa, juulia piilossa. Mä palkkailin kokoajan, pari ääntä ja komennusta, mutta pysyi paikallaan. Myöhemmin Melkku myös seurautti Soolon ympärillä Eetua, jolloin pysyi myös. Palkkailin taas usein ja pidin harjoituksen tarpeeks helppona. Jäi hyvä mieli näistä, koska soolo pysyi kokoajan, eikä noussut kertaakaan. Näin sen pitäis aina mennä. Jossain välissä oli joku pidempikin - minuutin - paikallamakuu ja silloin alkoi vähän kuulumaan jotain vikinää.. mutta kyllä me tästä!! Pitää kotona myös muistaa treenailla taas niitä tosi pitkiä - 5min jne. Treeenien jälkeen tehtiin se tärkein - eli syötiin tuttuun tapaan daimjäätelööö NAMNAM oli hyvää. ------ Eilen tein myös lyhyen muistuttelu jäljen, joka oli n. 50 askelta. Lähinnä oman mielenvirkistyksen takia, että tätäkin vois taas tehdä. Soolo teki ihan ok - tosin ois voinu olla tarkempikin, mutta en jaksanu vanhentaa jälkee paljo ollenkaan, joten ehkä johtu paljolti siitäkin. Mutta ehkä taas aktivoidun tämänkin osalta, voisin ainakin! PS. Sorry kun ei oo kuvia. PPS. Oon superiloinen, kun sain nyt tuon kahenviikonsetin lisäks lisää töitäää ja rahaa kaikkiin kivoihi juttuihin sitten tulee myöhemmin kanssa! jEEEEEEEEE.

hyvä ruoka, parempi mieli

Oon ollu töissä, nii een oo jaksanu kirjotella oikein mitään pitkään aikaan. Ja vklkin oli menoa täynnä, niin ei oo sit tultu koirailtuiakaan niin hirveen erikoisesti.

Eilen käytiin Jämzäilemässä Solperon kanssa. Ensin käveltiin 4km bussipysäkille (sairas, en oo koskaan tienny et noin pitkä matka siis oikeesti), bussiin reippahasti, joka tosin ajo rekan perässä meidän ohi HUPS jäi tielle ootteleen.
Kuski kiva, ei maksuu koirasta meno tai paluumatkallakaan, joten halpa reissu oli. Mukaan oli tullu paljon tuttuja jeee, vaikka jäikin vähän minimaaliseksi ainakin meidän osalta treenailut ja sosiaalinen elämä.

Alku oli järkkyä, kaikki teki kokoajan jotain niin häiriötä riitti ja ässä kävi kierroksilla. Pikkuhiljaa kumminkin sitä vähemmälle. Seuraamisessa sairas keuliminen. Pari söpöä noutoa, joissa kumminkin palautusessa se on vielä epävarma mun lähellä, tulee liian lähelle ja kapula valuu takahampaiden luo siinävaiheessa – ote sais olla vahvempi. Myöhemmin kuin tein vielä uusiksi, TYHMÄ koska enää ei muka osannut enää yy.
Sit tehtiin Jennan avustuksella pari jäävien treeniä. Luoksaria, jossa jenna käskytti. Ennakoi ihan hurjasti KÄSKYä. Joten tätä treenailtiin sitten, nyki edelleen. Tehtiin myös luoksarin stoppia. Sairas en tienny, että tässä ei saa olla molemmat – käsimerkki + käsky, joten pitää valita kumpi nyt.
Paikkamakuu IHAN HIRVEE. Tehtiin ryhmässä ja sairas toi eläin pitää ääntä.. oli ihan sairaan helppoo tasoltaan, palkkailin kokoajan. Vähän alko rauhottumaan, mutta ei siihen mielentilaan, mitä sen pitäis olla (ja on kotona). Jäi pahamieli näistä, vaikka tätä me nimenomaan tultiin treenailemaan.

Sää oli ihan karsee, joten lähdettiin sit sitä pakoon Jennan&Juulian kanssa Sulolle syömään pizzaa nomnom. Oli muuten hyvää ja tikkari kans. Paikkamakuiltiin sitten vielä vähän meidän ruokapaikassa kun sadesuoja. Tässä soolo paljon parempi jo, mutta siltikin epämäärästä vinkunaaa.
Ennen kotibussia vielä vähän suklaata ja hyvää sekin. Isi haki bussilta.

———–

Tänään oltiin Elisan, Tuikun&Manun kanssa lenkkeilemässä, Kingi mukana tietysti. Kingi ja Manu oli ihan sairaan ihania yhdessä, Kingi innostu niin kovin leikkimään sen kanssa, vaikka pappa harvoin oikeesti. Härnäs vaan TUU LEIKKIIN NYT HALUUN. Ihana <3. Mä niin tykkään joka päivä tosta koirasta lisää, vaikka sille ei mitään harrastussuunnitelmia enää juuri olekaan, mutta se on sairaan kiva kotieläin ja osaa kaikkeee ja helppo. PAITSI jos karkaa tyttöjen perään. Soololla oli hauskaa keppien kanssa. Ihan mukavaaa aikaaa! Lenkin jälkeen tehtiin pihassa vielä paikkis, Tuikku keskelle, Kingi ja Soolo sen sivuilla. Oikeesti SAIRAS MITEN PÄTEVÄ !! Soolo pysy kokoajan ja oli ihan helposti rauhassa. Kingi samoin, sitä palkkailin vähemmän. Yks 2min pätkä JEEEEE. Tän lisäks siis paljon, et palkkailin satunnaisesti ssillon tällön. Tää oli helppo, kun oma piha + lenkkiväsy koira, mut silti vähän häiriöö.

miehet on putkiaivoja, miehet on metallia nahkahousuissa, miehet on loppuun asti pikkupoikia

pst, tiettekö mikä meikällä alkaa just…

!! LOMA LOMA !!

!! LOMA LOMA !!

<3 <3 <3

Ok, vielä lauantaihin asti jotain pientä kivaa ohjelmaa, mut ei kokeita eikä mitääään stressattavaa! Ok, työt alkaa heti maanantaina, mut ei koulua, ah.


tuitui huomaako ees että solppis tykkää mummista.

Tottistreenailua, oon innostunut jälleen! Ajattelin, että sillä välin kun me kriiseillään paikkamakuun parissa, voin ihan hyvin alkaa opettamaan jo korkeampienkin luokkien liikkeitä enemmän tosissaan, kun mitä pientä pohjailua ollaan pikkuhiljaa tehty.
Tänään kokeiltiin ekaa kertaa ohjattua noutoa kokeenomaisena. (Ollaan siis treenailtu suuntia erikseen suht pitkään jo parilla ruokakipolla, sekä merkille meno erikseen.) Ekalla lähetyskerralla merkille meno vähän hatara, tai jäi vähän turhan kauas merkin taakse. ?. Tai emmä tiiä, pitääkö sen olla ihan kiinni merkissä, mut ois siistimpi kun siinä ihan suoraan takana. Pieni täsmä merkki treeni muistuttelua, sit taas toimi ja pääsin jatkamaan kokeenomaiseen ohjattuun noutoon. Lähti hyvin ensin kaartamaan vasemmalle, sit kieppas jotenkin pikkusen keskelleppäin ja olin et apua, ottaako se keskimmäisen. Unohti kuitenkin ja haki vasemman kapulan suuhunsa ja upea palautus. :–) Uusiks sama homma ja nyt voisin sanoa, että loistava.
Tässä vaiheessa olin oikeen tyytyväinen, mutta samalla tuli selväksi, että voidaan vielä kumminkin treenailla suuntia erikseen vahvemmiksi, vielä ei tarvi tehdä tälläsiä noutojuttuja mukaan tässä, mutta kiva tietää, että se tajuaa noutaakin sitten ilman toista käskyä kun näkee vaan kapulan.

Tehtiin metallikapullala vaan pitoharjoituksia, vähän ällö se vieläkin on, mutta ei ihan mahdoton – tästä kertoo se, että Soolo yritti itekin tarjoilla metskua mulle sitten kun vähän relattiin välillä. Tästäkin tulee vielä kiva kapula, tai vieläkin kivempi mitä se nyt on!

Ruutu. Tässä laitoin vähän ruutunauhojen tyyppistä jollain hihnanliinoilla, kun sillon leirilläkin oli, niin aattelin et saanko vähän sekotettuu sitä niillä ja onnistuinkin siinä – se nimittäin jäi vähän pällistelemään niitä, että mitäs nää nyt on olevinaan. Mut lelupalkka ruudussa ja vauhdilla pinkoo jejeee. Sit treenailtiin sitä, että jätän koiran ruutuun seisomaan ja käsken kauempaa maahan – tässä saatiin edistystä kanssa, pystyin jo kauempaa käskemään maahan ja ilman käsiapua. Pallo lentää. Vähän nopeemmin se sais mennä vieläkin maahan – oon miettiny, et onkohan sillä jotain jumeja jossakin, kun noi on oikeesti nyt hidastuneet siitä mitä ne joskus oli.. pitäis viiä jonnekkin hierojalle tms.

KINGIKIN PÄÄSI tokoilemaan taas. Seuraamisjuttuja kivoja, se on niin sairaan kiva treenata sen kanssa nykyään – se on niiiiiin täpinöissään kun PÄÄSEE TEKEMÄÄN – toisin sanoen SAA RUOKAA. Seuraamiset ihan ok, pientä kääntelyä, mut kankee se on kun rautakanki verrattuna solppikseen, pepun käyttö vähän haussa, mutta parantunu se on huimasti ja INNOKAS, se pääasia! Mut ei se kestä yhtään pidempää seuraamista sen paremmin, alkaa tippuilemaan ja valumaan vanhaan opittuun käyttäytymismalliin vielä.
Ruudussa ihana – VARASTAA – mutkun sinne on niiiiiiin kiva mennä päästä jo!!! Sit pettyny ku ei pääsekään kun varasti. Kingillä oon pitäny ruokakippoo ihan siellä ja lähetelly sinne vaan ja isomies pinkoo minkä pääsee. Miksei se oo aina ollu noin ilonen tokokoira???!! Ei mun vika varmaan ainakaan…… eheeeehee. Nyt vaan saa ruokaa kokoajan niin KIVAA MISTÄ SAAN SEURAAVAKS SAFKAA. Ja aivan sama, onko se syönyt sekka sitten vai ei, silti nälkä.

PS. KUVAT ON TASAN VUOSI SITTEN OTETTU. Koitin valita sellasia, mitä ei oo vielä näkyny missään!

Maple Yard leireilyä 20-22.5.


Nyt vasta pääsen kunnolla kirjoittelemaan meidän huippuviikonlopusta Kuralan kartanotilalla. Koeviikkoa pukannut heti perään, nyt vähän ylipitkä viikonloppu onneks välissä! Pääsee huilimaan. Kivoja noi kvanttimekaaniset atomimallit ja linssisysteemit
Mutta niiin, vaikka viikonloppu oli tosi kiva, vei se kyllä niin ihmisestä, kuin koirastakin mehut aikalailla. Soolon kasvattaja siis järjesti meille leiriviikonlopun agilityn ja tokon parissa. Sairaan kiva nähdä kaikkia sukulaiskoiria! :–)

Perjantai-aamuna Soolo sai viettää pari tuntia isin työpaikalla, piipahdin koulussa. Sillä oli kuulemma siellä kavereita (koiraihmisiä) leikkimässä, ei huono. Lähdettiin reissuun Jämsästä yhdentoista maissa junalla Tampereelle, siellä treffattiin äiti ja odoteltiin joku tunti junaa, joka lähti Tikkurilaa kohti. Mä nykyään niin tykkään matkustaa junalla, on vaan.. matkalla jonnekki. Tikkurilasta kasvis Tiina ja Pete tuli hakemaan meitä juna-asemalta ja sieltä sitten matkattiin leiripaikalle vielä jonkin aikaa, matka vähän venähtäen :–)))

Perjantaina ei tehty mitään ihmeellisyyksiä, oleskeltiin, ja paijailtiin NIIIN SÖPÖJÄ pentuja, jotka oli 9vkoa. Grillailtiin. Mukavaa!

Lauantaina sit treenailtiin. Agilityyy, jossa ensimmäisessä valmentajana Petri Hasu. Saatiin paljon vinkkejä ja solppis on kuulemma hyyyyyyvin nopea eläin!! Jee.
Mulle oli ihan hirrrmu vaikeeta tehä jaakotusta ja sitten takaaleikkauksessakin irtoomisessa oli jotain propleemia – näistä on videollakin aika hyvin näkyvyyttä, et mitä säädän niissä. Leikkailin tosin tosta kyll teille näkyvästä taitavasti niitä kamalampia yrityksiä pois :—–)) Takaaleikkauksen kanssa tuo alkukohta oli nopeampi, kun kelloteltiinkin.
Ja tiettekö, olin ihan hirrrrmu ylpee, kun SOOLO MENI TAAS KAIKKI KEPIT. Taisin vähän kuullakin, että mun kehut keppien jälkeen oli aika riemastuttavat kuulemma… ehehee kiljasu videolla. MUT SE OLI HIENO. No, vkl aikana se sit rupes menemään niitä ihan, tehtiin radankin kautta ja haki ihan ok. En muista tarkasti, tekikö se jopa kaikki kepit aina ihan loppuun saakka, ei siis puhtaasti alusta asti aina kumminkaan, mut pääasiassa olin oikeen tyytyväinen. Kepeille vienti aika tökerö, mutkun en uskonu, et se ois vielä lähteny ilman tota pakkovalssia tossa.
Treenattiin myös pituutta erikseen vähän. Tuli HIENO videoklippikin tästä, heidi juoksee eka mun luokse ja mä sit heitän solppiksen palkkalelun reilusti en yli kauas pois ja hohohooo hauska. En vaa tiiä oisko se tykänny, jos oisin tohon liittäny sen…::D


(Mustilla numeroilla lauantai, vihreillä sunnuntai. Ja en oo taas mikään paras piirtelijä :–]] )

Lauantaina saatiin Tiinalta myös neuvoja tokon suhteen jonkin verran. Tehtiin paikkamakuu, jossa oli oikeesti tosi levoton. Tässä palkkailin usein ja Tiina käski mua olemaan vielä tarkempi siinä, että EN PALKKAA SILLOIN, KUN SE ON LEVOTON. Voin odottaa hetken vielä ja kun se on ihan hiljaa ja sitten vasta palkkailen. Pysyy siis kyllä. Mut pitäis saada noita häiriötreenejä vaan, kotona se on ihan lepponen ja rento. Mut kotona ylläpidetään -> makuita uloslähtiessä, ennen ruokaa pidemmät jne. NYT ALAN OIKEESTI TEKEEN NÄITÄ.
Tehtiin seuraamista – tää kuulemma erittäin jees, vähän edistää – AIJJAA :–D Tässä tarkkana se, että en lähde mukaan siihen koiran edistämiseen, vaan teen mieluummin vaikka ihan hidasta seuraamista jne. Kävelen hitaampaa ite. Pihapilkulla kuulemma ollu samaa juttua! Mutta toi oli hyvä taasen, mä helposti kirin vauhtia, kun koirakin menee nopsaan ja sithän se kehä on taas valmis.
Maahanmeno oli järkky, hidas ja ei tehny ees kunnolla. Huoh. Tässä tehtiin sit ihan helppoja harjotuksia. Mulle semmonen uus juttu, että palkkaan lelulla taakse, vaikka kävelen eteenpäin – heitinpä sitten palkan ihan väärään suuntaan – kouluttajan päälle, tais mennä pari senttii ohi XD Jokatapauksessa, alan nykyään kyllä palkkailemaan tuollalailla, jos on apuohjaaja jne käskemässä kun on hyvä.
Luoksetulo hyvä, mutta TAAAS se viimeinen perusasento aluks vino. Tähän nyt täsmätreeniä!
Ruudun treenaamiseen saatiin hyvät ohjeet joka osa-alueelle ja tehtiin näitä. En tajua, taas soolon maahanmeno oli tosi hidas.. ja sen pitäis mennnä kauempaakin jo, mut treeniä taas!
Ihan uus juttu mulle, että ruudussa ois lelu 4/5 kerroista valmiina, mä oon ihan liikaa ottanu sitä jo pois sieltä ja palkkaillu heittelemällä tossa vaiheessa, vaatinu liikaa. Nyt tehään ihan palasissa tätäkin taas, tekee innokkaammin ja turhaa teen treeneissä koko suorituksia! Vaan joskus harvoin niitä sitten!

Sunnuntaina treenailtiin kahdesti agilityy. Aamusella oli kouluttajana Liisa Lehikoinen. Tehtiin vähän helpompaa rataa, mutta ei tääkään ihan propleematon ollut, vaikka pohja on noinkin yksinkertainen. Kakkosesteellä niisto – soolo meinas taas tulla riman ali, koska vähän vaikeempi kulma. Vähän rima vinoon, niin tuli hyvin ja käänty tiukasti. Meni ekalla kertaa renkaan ohi, kun oli niin erilainen, pari toistoo pelkästään sillä ja meni hyvin. Loppuosa oli hyvin nopsa, mulla vähän kiire tossa viemään takaakiertoon kasille.
Aan jälkeen Liisa palkkaili Solperoo lelulla – tästä se oli ihan kummaksussissaan kun palkka ei tullutkaan multa taskusta – hyvä tehdä näinkin välillä!

Peten treeneissä tehtiin samalla ratapohjalla (eli esteet samoilla paikoilla) kuin lauantainakin, mutta rata oli kumminkin ihan eri tyyppinen ja eri juttuja harjoiteltiin. Jännä, että samalla pohjalla voi tehdä niin erilaisia ratoja.
Ongelmana oli saksalainen, tässä ässä ei meinannu enää irrota ees takaakiertoon – ehkä merkki siitä, että vkl oli ollu tosi rankka ja koirankin aivot vähän ylikierroksilla. Ja no, mäkin ohjasin siis tosi laiskasti vikoissa treeneissä – jossain vaiheessa meinas mennä hermotkin ihan, kun ei onnistunut ja ei ollu enää kivaa, kun yritettiin saada tuo kohta toimimaan. Enkä mä oikeesti edes osannut sitä kunnolla :—D
Tokalla kierroksella tehtiin parit puomit ja kepit vaan. Haki kepit sitten väärästä välistä. Tähän pitää nyt kiinnittää huomiota. Pidän yhtenä syynä sitä, että ässä oli tosi väsynyt ja ei enää jaksanut keskittyäkään kunnolla, vaikka teki kyllä siitä huolimatta, mutta rankka vkl ollut!

Viimeisinä palautteina muistan, että meidän katsii treenata paljon semmosia helppoja ratoja, joissa ei tarvi paljoa vääntöä ja tekniikkaa hioa. Vauhtiratoja, että koira saa irrotellakkin enemmän.

Lopulta tuli aika lähteä kotiinpäin, kamat autoon ja juna-asemalle. Tai no, eka yritettiin ehtiä bussiin, jonka aikataulut katoin HIEMAN liian myöhässä :——-D mutta joo, oltiin jämsän asemalla siinä puol kahentoista aikoihin yöllä, kun juna oli vielä myöhässäkin kaiken lisäks – ja isi tykkäs tottakai hakea meiät sieltä :–D
Mentiin eka jollakin lähijunalla tampereelle (oli muuten ihan hirmu outo, kun ei normi…) Oli pikkujuna, niin jouduttiin alkumatka matkustamaan lattialla välissä, istuin laukun päällä ja ovet kolisi ja piti ihme ääniä kokoajan, itteekin vähän jänskätti ne vihellykset sun muut. Tässä huomasin Soolosta _ensimmäistä kertaa_ sen elämässä, että se oikeasti oli vähän paineessa ja pelkäsi, ei se mitenkään kovin pahasti, mutta haki musta turvaa selkeesti ja ihmetteli niitä ääniä kovasti. Ei se ookaan sittenkään ihan niin rajupää, kuin antaa olettaa. :—)

Untitled from Evie Rekola on Vimeo.

PS. KUVIA LEIRILTÄ LÖYTYY TÄÄLTÄ.
Videon ja meidän agikuvien ottajille iso kiitos!:–)

PPS. Pitää vielä lisätä, että oon niiiin ylpeä mun kakarasta. Se on mitä ihanin koira!! :—)

KEP KEP KEP KEP JEEEEEE!!!

Treenien huippukohta oli ihan alussa – SOOLO TEKI KEPIT! SOOLO TEKI NE KAIKKI KEPIT JA PUJOTTELI TÄYDELLISESTI JOKA VÄLIN!!!! TIETTEKÖ OLIN NIIN ONNELLINEN!! :–))
Mun pätevä otus <3 Ok, kotona tehny ehkä sata kertaa, mut noi oli jotenkin sen mielestä oudot, kun hallikepit ja näin. On se noillaki ennen, mut viimeks oli hirveet ongelmat, niin nyt rakkaus ! <3

Ratapätkä oli ihan mukava, eikä mikään älyttömän vaikeakaan. Keppikulma oli monelle ryhmästä haastava. Solppa haki ihan hyvin, mutta tehtiin siis poiketen muista keppejä vaan irti radasta – eli harjoteltiin kyl keppikulmaa, mutta ilman pussia. 11-13 väli tuotti eniten harmaita hiuksia, eka kokeilin takaaleikkauksella heittää putkelle, mut tuli seuraavalle putkelle ihan liian mieletön kiire, joten se ei sopinut ollenkaan. Sit kokeiltiin persjättöö 12 hypyn jälkeen, suju ihan hyvin. Viimesenä kokeiltiin 11-12 väliin persjättöä ja tää tuntu itestä ehkä parhaimmalta. Samalla piti saada koira irtoamaan taas sivuttaissuunnassa esim yhelletoista, et pääsi liikkumaan tarpeeks ja koira kyllä irtoo, jos omistaja muistaa kans liikkua samalla ja LUOTTAA et se kyllä osaa 🙂
Näiden jälkeen tehtiin rataa ”nollana” nelosputkelta. Eka kerta oli nolla joo, mut ihan hirveetä ja soolo antaa mulle niin hirveesti anteeeks, esim pelasti suoralle putkelle mennessään ihan viimetipassa. Mua rupes vaan naurattaan ihan hulluna kesken radan kun olin kokoajan ihan myöhässä mut silti ihana koira tekee kaikki täydellisesti ja antaa anteeks kaikki säädöt ! <3 Halusin toisen kerran vielä tehdä, vieläkin olin 11-12 persjätössä vähän myöhässä, mut huomattavasti parempi ja vähemmän hätäily rata. Tehtiin tänään myös ihkaekaa kertaa keinua. Tästäkin voisin kirjottaa miljoona muistiinpanoa, mitä sain teoriassa kuulla, mutta en jaksa nyt. Tehtiin eka kolautuksia, sit keinun päähän juoksemista. Soolo oli pätevänä ja innokkaana! Tästä on superjees jatkaa agiliitelyä taasen, viikonloppuna kauan odotettu MAPLE YARD -leiri!:))) Kivaa nähdä sukulaiskoiria ja kaikkea. Päästään solperon kanssa taas junailemaan. ————- TIISTAI
Soololle jälki, 270 askelta, serpentiinin muotoinen, esine välillä ja ihan lopussa, käskyt näillä maahan ja nopsaan meni.
Vanheni ehkä 10 min. Suoralla, missä ei ollut yhtään namia (ehkä 15 askelta?) hukkas kerran, varmaan ihmetteli kun ei ookaan ruokaa. Mut haki takasin ite hyvin jatkamaan, pysyin vaan paikallaan. Muuten namia melki joka askeleella, lukuunottamatta heti esineiden jälkeen. Toivottavasti osaan opettaa noita esineitä nytten, mutta enpä niitä vielä lähellekkään joka jäljelle laittele.
Kingille 90 askeleen jälki, kun laiskotti ton soolon jäljen jälkeen. Kingi jäljesti ihan kivasti, eka sille koko kesänä. Lopussa rasia. Namia aika vähän, siellä täällä, teki silti tarkasti, yllätyin et osas jäljestää ilmankin namia !
Samalla reissulla pudotin puhelimeni Kingin jäljelle, oli kiva ettiä sitä siellä paniikissa, onneks löyty!

————- MAANANTAINA KIRJOTETTUA.
Päätinpä sitten ahkerana käydä treenailemassa ekaa kertaa esineruutua. Alue 20m x 20m.
Soolo ettimään ekana. Lähetys aika ruudun etuosassa olevalle lelulle, tosi loistava heti. Tajus homman jujun nopsaan ja toi esineitä sieltä innolla, ei ois melkein meinannu malttaa odottaa lähetyskäskyä.
Ihan sairaan pätevä kaveri, vaikka ei ollakaan tehty tätä kun pari kertaa. Etti tosi aktiivisesti, yhessä vaiheessa meinas vähän niinku luovuttaa, kun katteli mua et ei täällä enää mitään oo, mut sit kun en sanonu mitään, niin jatko aktiivisesti ite ettimistä ja löysi taas! 🙂 Jejeee solvis on ihan super, irtos hyvin ihan loppupäähänkin.
Ens kerralla pitää kyllä pistää paljon syvemmäks aluetta jo, kun se on noin pätevä. En vaan tienny sitä ennen tätä :–D

Kingikin oli ihan intona menossa ettimään! Laitoin esineet samaan ruutuun ja vielä samoille paikoille, missä soolollakin oli esineet. Kingi ei irronnut niin hyvin kauemmas ruutuun, lähinnä pyöri siinä etualalla vaan, mutta oli ihan riemuna, kun sit löysikin jonkun esineen! <3:D Kingi meni nenä ihan maassa kokoajan ja koitti ettii kovasti, mutta luovutti tosi helposti, jos sieltä ei meinannutkaan sit löytyä mitään ja tuli takas mun luo. Saatiin kumminkin melki kaikki esineet senkin kanssa haettua! jeejeee. Tän jälkeen mentii vielä lenkille onnellisena, molemmat koirat niiiiiin hyviä! :---))

no hyi koskin tohon sukkaan!

Eilen oli ihan jepapäiväsuperseurassa!! Haluun kesällä tälläsiä ehkä noin miljoona, sopiihan?????


Näytänkö vähän peikolta.. 8) Tokokuvat & pari näyttelykuvaa (c) Melissa Markki

Möllitoko numero kaksiii. Paikka Jämsä. Tuomarina Irene Huuskonen.
Ainut toive mulla tälle ois ollut se paikkamakuun ees jonkinlainen onnistuminen, mutta mä ilmeisesti jännitin sitä sitten niin paljon, ettei siitä tullutkaan niin yhtään mitään.
Ärsytti, ärsytti ja ärsytti vielä vaan lisääääää……… ja musta varmaan huomas sen ihan hyvin suorituksen jälkeen joo moi. :””””’D
Soololla oli joku ihan nuoren koiran villityskausi päällä, tosi levoton jo luoksepäästävyydessä. Sitä ei kiinnostanut ees namit kunnolla, mikä on oikeesti tosi outoa tolta koiralta.. oliko se niin stressi siitä häiriöstä aluksi vai mitä ihmettä, jännitinkö mä niin paljon ja selkeesti, että se säteilee noin paljon koiraan.
Tuli mieleen lähinnä ne toivottomat treenit Kingin kanssa joskus 10-vee likkana, joka selitti koiran mielenkiinnon puuttumista ties millä ihmeellisimmillä selityksillä. Mutkun ei selitykset auta, jos en saanu koiraan ees kontaktia kunnolla..
Olin jo kehään mennessä Jennalle ja Julperolle, että joo en kyllä mee ees kokeilemaan nyt sitä, että pysyiskö mut olin pöhkö ja päätin sit mennä kumminkin, vaikka tiesin, että tossa mielentilassa siitä ei tuu kyllä yhtään mitään. Solpero oli hihnan päässä, mutta lähettiin aika nopsaa sieltä kalppimaan pois, tehtiin sit omaa makuuta siinä sivulla samaan aikaan. Oli jo hitusen rauhallisempi – kun en itekään ollu niin paineessa ja hermostunut (?). Mutta silti tositosi kaukana ideaalia, mitä se normitrreenissä on.
Meni ihan penkin alle. Ja kokoajan huononee. Oonko mä pilannu sen tai pilaanko, vai.. MUT ME NOUSTAAN TÄSTÄ VIELÄ! vaikka siihen koko ikä menis. Saan vaan ittenikin kuriin tossa, mikä lähtee sillä, et treenaan niin paljon, että TIIÄN että se ei nouse. Kaikis häiriöis ja kaikke

Yksilöliikkeissä meidän vuoro oli kakkosena. Solppis oli jo ihan eri koira, taas se sama ihana normi. Ja muahan ei jännitä oikeen yhtään mennä yksilöliikkeisiin, koska tiiän, että koira oikeesti tekeekin hyvin siellä ja osaa. Ehkä paikkamakuussa mun jännäri tosiaan vaikuttaa..
Palkkailin liikkeiden välissä tälläkertaa, koska tiiän, et vaikka se tekis ilman sitäkin hyvin, nii halusin pitää sen nyt ihan hiljaisena liikkeiden välissä, koska tuomari tykkäs selittää vähän enemmän, miten kukin liike sujui. Ja eihän sieltä tullutkaan ainuttakaan puksua, jes!

Luoksepäästävyys – 9 – levoton
Paikkamakuu – 0 – ylempänä selitys.
Seuraaminen vapaana – 10 – ihan perusjees, musta kumminkin solppis osais paremminkin. Käännökset löysiä, eikä ollu niin parasta. Tuomarin mieleen kumminkin.
Maahanmeno liikkeestä – 10 – hyväjee, tää onnistu nyt. Kuinkakohan hitaasti/nopeesti se meni maahan? Mulla oli vaan tosi epävarma olo jääviä tehdessä itellä, mutta luotin koiraan.. vaikka unohdin ne valmistelevat merkitkin näissä tehdä..
Luoksetulo – 10 – ihan jees, vika perusasento ehkä himpan vino muistaakseni, mut muuten jees.
Seisominen liikkeestä – 9 – anto ysin, vaikka ennakoi vikan perusasennon. Muuten kai ihan ok, videolta pysähty paljon nopeemmin, kuin ite ajattelin.
Estehyppy – 5 – hyppäs vasta tokalla käskyllä, ei ollu kovin innokkaana sillonkaan. Ennakoi vikan istumisen, taas! Ihme että saatiin siis ees pisteitä tästä :–D:–D Sama vika, kun viime treeneissä kun koitettiin. Pitää nyt tehä jonkun lelun / namialustan kanssa vaan noita hypylle lähetys treenejä. Helppo korjata.
Kokonaisvaikutelma – 9 – kivaa yhteistyötä, mutta alussa levottomuus pitää alkaa nyt tosissaan kytkemään. Muutamia vinkkejäkin sitä varten saatiin taas.
Yhteensä: 136/180p, eli kai se on joku kakkonen?

Jatketaan siis harjoittelua paikkamakuun osalta. Pitäis vaan saada sitä HÄIRIÖTÄ.
Tässä vielä video muutamista liikkeistä, kuvaajana Juulia!!!

möllitoko 14.05. from Evie Rekola on Vimeo.

Osallistuttiin sitten myös mätsäriin. Aattelin kyllä, että soolo rupee taas riehumaan ja koko touhusta ei kyllä tuu yhtään mitään, harjotusta vaan. Mut sepä yllätti!! Parikehässä se meni ja liikkuikin tosi hyvin! Seisominen sujuu. Tutkimisetkin suju, kelpo koira!
Saatiin punanen nauha ja pian sitten olikin punasten kehä. Oltiin PUN1 (tosin osallistujiakin oli söpösti just neljä, niin ei niiiiin hieno juttu, mutta meille oli!!) Tuomari tykkäs Solperosta, hää sanoi, että turkin alla on tosi upea koira! :–))

BIS-kehässä Soolo seiso edelleen hienosti, mutta nyt se sikailu sitten taas alkoi. Just olin aatellu, että oho sitä kehtaiskin esittää jossakin jo:D:D
Mutta eipä ei, kehään pitää saada vähän lisää kivempaa ohjelmaa riehumalla oikeeen ja omalla äänellään :–) Mut sijoituttiin kummiski BIS-5!

En vaan tajua tota energiamäärä, mitä toi kantaa sisällään. Siis haloo, oltiin oltu paikanpäällä varmaan 6h ja silti jaksaa riehua. Kävelylläkin oli ihjan innoissaan repimässä hihnaa ja uimassa kepin perässä. Mikä tota elukkaa vaivaa :——–D Luulis ennemmi, et se ei enää ois jaksanu tehä tuolla yhtään mitään tai olis ollu vaan sillä asenteella, et lähettäiskö kotiin..
Odotetaan aikuistumista…………… vaikka oikeesti se on ihan ihanakin <3



PS. NORRI ON IHANA!!! SÖPÖTUIPIKKUNEN TUITUI PIENI. Jouduin menemään sen kanssa kehäänkin sitten, kun jemppa oli sipin kanssa sama aikaa. OLI JÄNNÄÄ NAURAN VIELÄKIN SILLE SÄÄDÖLLE :–))) Mutta oltiin sentäs PUN2!! EI HUONO, vaikka norppa kattelikin kun sieso vaan jennaaa missä mamma meni jejee:)


Oli niiin kivaa hengailla tuttujen kanssa. SYÖTIIN JÄÄTELÖÖ. SYÖTIIN PIZZAA, sulo on kiva. Ootte ihania..
jENNA (ft. sirppa & norppa), Julpero (ft. vOTE), Melkkunen (ft. Eetu) ja muut mukavat, jotka ei omista plokia!

Kisailujen jälkeen käytiin vielä Juulian kans uittamssa koiria jossakin ja Jenna tuli kans uusiks tsillaan meiän kaaa. Sipi ja solvis on niin ystävii! Ja hei, tän jälkeen kun istuskeltiin vaan, niin alko vihdoin huomaamaan solpesta että sitä väsyttää!! ;o) Makoili vaan rennosti nyt ja katteli maisemia. <3 Bussiin täyty kumminkin lähteä, harmi kun niin kiva, mutta väsytti ja kaikkea pitkän päivän jälkeen. Solpen kanssa on eritäin kiva matkustaa bussillakin, se on vaan rennosti ja ei sählää ylimääräsiä. Tuitui kuskiki tykkäs.