koita välil vierailla viidakos


Kun virta vie sua mukanaan kaikkeuteen, takerrut kirjaan, takerrut kaiteeseen…
Sä vaalit sun pelkoo, niinkun farmari peltoo. Ja varot astumasta sinne missä se versoo.
Elät puoliteholla, sen se susta kertoo.
Mikset ottais omasta potentiaalistas selkoo?

Toiset agikist takana. Kolme starttia ja monta tuntia aikaa. Ohjaaja on hömelö, koirallakaan ei taidot riittäneet ihan kaikkeen. Vähän masennusfiilis jäi, koska kontaktitkaan ei toiminu samallailla kun treeneissä. :/ Keinulla ongelmia, ihan niin kuin viime treeneissäkin.
Seuraaviin kisoihin mennäänkin sitten, kun kepit on varmat ja kontaktit pelaa kisatyyliinkin. Ei oo järkeä sähläillä sinneppäin tollalailla, kun koira ei selvästikään osaa kunnolla pyssätä sinne korkeemmassa vireessä, jos ite juoksen ohi tai muuta. Tekee vaan hallaa tulevaisuudelle. Pitäis kans tehä helppoo suoraa treeniä, jossa koira saa mennä niin lujaa kun vaan kintuista pääsee.
Seuraavissa kisoissa me sit mennään täysillä ja osataan. Nyt treetreetreenattava!
Treeneissä valmentaja sanoi, että mulla on liian kovat odotukset tuloksille jo nyt: koiralle ja ohjaajalle uusi tilanne ja vie aikaa totutella. Ei mua haittaa, vaikka ei voitettu, ei se ollu tavoite, vaan toi, että noi meidän treenaamat ja tärkeet jutut toimis. Niihin on käytetty niin paljon aikaa, paitsi keinua ollaan tehty tosi vähän aikaa radassa, enkä oikein malttanut sitä opettaakaan koiralle vimpan päälle kunnolla ja rauhassa opettaa tottumaan keinun liikkeeseen.
Nollia keretään keräilemään vielä. Mutta totta, ehkä mä voisin vähän relata ja todeta, että oli meillä oikeesti tosi kivaakin!!

Ja jotta jatketaan tätä positiivariutta, pitää sanoa radasta, että toi eka lähtö oli ihan hyvä! Maltoin olla rauhassa, antaa koiran olla siellä lähdössä, enkä lähtenyt stressillä menemeään ”nyt se varastaa”. Miksi edes teen niin? Tokassa ja kolmannessa lähdössä oisin saanut vaikka hengähtää hetken siinä lähdössä, ennen kuin pyydän.
Soolo oli ihan näppärä ja kiva kisakaveri. Vähän käy kierroksilla, radan jälkeen repii ihan raivolla hihnaa. <3 paras.
Mä juoksen aika puoliteholla noi radat läpi – pystyis niin paljon lujempaankin. Soolokin sais varmaan vauhtia lisää jo reilusti pelkästään siitä, että mä juoksisin:D

Ehkä tää tästä taas, palaudun. Soolo sai hienon uuden hihnan, Berralta. Kerrankin ostin mun otukselle jotain. Soolo tykkää, saa repiä hihnaa. Saa nähdä, pysyykö ehjänä. Sävy sävyyn kenkien kanssa.

koukuttava laji

Agility nimittäin. Omasta mielestä ainakin tuntuu siltä, et kirjoittelut on jälleen aika agipainoitteisia. En oo ehtinyt kirjoitella viimeaikoina kovinkaan paljoa: aina oon yrittäny rustailla vähän ylös, joten postaus saattanee olla hieman sekava yhdistelmä näistä palasista.

Täytin 18vee. Autokoulu lopuillaan. Ajokortti tulee helpottamaan mun elämää niiiin paljon! Pääsee liikkumaan, eikä tarvi olla niin riippuvainen kyydeistä. Haluun niin paljon jo sinne ratin taakse!
Koulun suhteen mulla on ollut pari päivää ihan hirmuinen lukumotivaatio päällä, hyvä aloittaa näin loppujaksosta. Koeviikko alkoi tänään matikalla, jossa tein ainakin ihan tyhmiä virheitä. Ei tullut paniikkia.
Biologian kakkonen korotukseen kesällä, kemiankin onnistuin nostamaan, joten tänkin pakko. Vielä ois jaksettava tää koeviikko kertailla jo (ainakin toivottavasti) opittuja asioita. Pitää yrittää panostaa ensi jakson, koska sen jälkeen saa huilata koulun suhteen. (Okei, tää on niin kuultu juttu: sanoo, ja ei tee kumminkaan mitään asian eteen.)

OLLAAN TREENAILTU, aktiivisuustaso on vähän päivästä riippuen. Oon panostanut ja ottanut treenin alle nyt tunnarin ja paikallamakuun. Kukaan ei usko, kun sanon, että paikallamakuun!!
Tein maanantaina treeneissä vähän piilopaikkamakuuta, kun mun piti omien treenien jälkeen jäädä odottelemaan vielä seuraava ryhmä. Jätin Soolon makaamaan ja aluksi palkkailin vaan lähellä ja sitten menin A:n taakse piiloon vähäksi aikaa. Hienosti eläin pysyi, olin ylpeä. Kouluttaja selitti, että söpösti oli alkanut pikkukollien posket ottamaan happea, kun olin menny ekan kerran piiloon.. eli ei se kai ihan rennosti sinne jäänytkään XD. Voi pientä. Se oli silti hieno ja olin ylpeä.
Aksailussa mulla oli pelkästään kiva fiilis, palkkailin paljon ja olin iloisena. Harmitus tuli keinulta: ensimmäisen kerran Soolo menee hienosti, mutta tokalla kerralla jotenkin varoo keinulle menemistä?? Pitää saada varmuutta lisää. Eihän me kovin pitkään tota ollakaan tehty radan yhteydessä.

TUNNARI alkaa edistymään, luulen mä. Oon kieltänyt pari kertaa väärän ottamisesta, koska en keksinyt mitään muutakaan tapaa, millä kerron koiralle, että sen pitää valita se oikea palikka, eikä tuoda mitä vain kapulaa. Soolo ei ainakaan paineistunut kiellosta mitenkään ihmeellisesti.
Soolo toi eilisenkin treeneissä poikseutta oikean palikan. Oon vähän vaihdellut kapuloiden määrä: välillä vain yksi väärä ja välillä kasa vääriä. Jos on ollut useampi väärä, niin ne on olleet lähinnä samassa kasassa ja oikea kapula vähän niistä poispäin. Onnistumisprosentti on ollut oikein hyvä!
Nyt pitää saada hieman rauhallisuutta ja pikkuhiljaa vaikeuttaa harjoitusta, vaihdella kapuloiden määrää yms.
Oon poistanut kapuloista hajua keittämällä, pakastamalla ja heittämällä ne vielä ulos viilentymään. Luulisi ainakin hajut lähtevän, kun vielä annan olla ulkona montapäivää käyttämättä.

—–

12.03: TÄMÄNPÄIVÄN AGITREENEISSÄ oltiin taas keskenään; Melissa, Iipu, Annika ja minä. Tehtiin pientä pätkää, jonka katsoin nopeasti Huin blogista. Tän jälkeen tein keppejä ja hinkkailin kontakteja. Puomin kontaktit suju hyvin, A:lla joku kerta epäonnistui, mutta pääosin hyviä – ei liikoja kuumumisia. Keinulla tein päähänjuoksuja – ideana saada vähän nopeampaa suoritusta keinulle. Näitä pitää tehdä lisää, ehdottomasti!! Lisää varmuutta sinne päähänjuoksuun ja vauhtia keinun suorittamiseen.
Keppejä tein myös yksittäisenä ja parin esteen perään. Avokulma on tosi vaikea edelleen: ensi kesänä opetan sen itse hakemaan sinne avokulmaan vaikka mistä.
Kepeillä tein häirintää, juoksin koiran edelle ja juoksin keppien läpi toisellepuolelle yms. Yllätyin oikeastaan, kun Soolo pujotteli siitä huolimatta superisti loppuun asti! Palkkailin innokkaasti, supereläin. Ei tullut muuten kertaakaan sieltä vikasta välistä pois: uskalsin vedättää vähän ja olla kauempana, kannustaa. Enkä jääny siihen ihan viereen ”painostamaan”.
—–
05.03: VIIME VIIKON TREENEISSÄ Soolo oli tosi pätevä ja radatkin oli ehkä kaikista kivoimpia, mitä meillä on ollut. Sain tehtyä twistin, pimeen putkikulman ja takaakiertoa tässä. Soolo irtosi myös yllättävän hyvin putkeen heti toisen putkeen jälkeen, olin vähän yllättyny!
Kepeille otin mukaan verkot vikaan väliin, ajattelin, että saan siten Soolon paremmin ja nopeammin kestämään isompaa vedättämistä ja kitkettyä pois sen vikasta välistä pomppimisen, tai ainakin ehkäisemään, ettei se nyt tekis sitä hetkeen. Vedätinkin, luottaen vähän liikaa verkkojen toimintaan, solppis nimittäin pomppas sieltä välistä ekalla kerralla sillai MAMMA TUUN PERÄÄN. Eli pitää malttaa opettaa sille varmempi pujottelu, ennen kuin uskaltaa jättää yksistään pujottelemaan ja irrota nuin paljon.
Kaitsu kehui, että Soolo menee ihan superhyvin silloin, kun se ei kuumu liikaa ja oikeasti liikun ja juoksen!!! A:n kontakteilla taas vaan Soolo kuumui treenien aikana niin, että tulee se tuttu komennushaukku. Jollakin se pitäisi saada varmemmaksi suorittajaksi A:nkin kontakteilla.

PS. Mun koira on sairaan söpö. Se on änkenyt syliin varmaan viis kertaa tänkin aikana, kun oon yrittäny kirjotella valmiiksi. En voi vastustaa, toinen haluu. Ja kingi otti yks päivä mallia siitä ja teki noin, vaikkei oo ikinä 8v aikana tehnyt niin. Eläin on myös hölmö, kun vierittää tennispallon sängyn alle vähän ja yrittää varmaan 10min saada sitä yhellä tassulla sieltä pois….

meil oli kivaa

Huh, vihdoin se päivä koitti. Ensimmäiset agikisat. Vähän turhaanhan sitä jännitti niin paljon.
En oo epiksiäkään juuri jännittänyt, mutta viime yönä en meinannut saada ees kunnolla nukutuksi: mietti vaan, mitä kaikkea kamalaa siellä vois tapahtua. Mut eihän ton pikkuotuksen kanssa kovin hirveitä, en vaan tajunnut taas, kui kiva koira mulla on! Ei tullu mitään erityisen hyviä tuloksia, mutta ei se mua haittaa. Kyllä me keritään nolliakin ihan varmasti keräilemään vielä 8–))

Soolo oli tullessa ihan rennosti, vähän komennushaukahteli niinkuin monesti, mutta muuten ihan näpsäkkä otus. Tuomarin tarkastuksessa sain kyllä pitkästä aikaa hävetä koiran käyttäytymistä, koska en muka uskaltanu komentaa sitä hiljaiseksi siinä, örörörr ei mitään kummaa kumminkaan. Selvittiin. Häkissä eläin oli tosi nätisti, ei pitänyt niin mitään ääntä!!
Lämppälenkkeilyä kera koiran. Iso juttu oli se, että isäkin innostui ja kävi liikuttelemassa vähän Solperoa kunhan ehti Ideapark ostoksiltaan! Urpo veti ihan hulluna mun luokse, kun se tuli sisälle halliin isukin kanssa. Söpötui.



agirata

Tuntu selkeeltä radalta, 7-10 oli ainut mikä vähän mietitytti, se meni ihan jees. Vaan ne kepit!!!! TAAS. Se viimeinen väli pujottelematta, videolta katsoessa huomaan, et törkkäsen koiraa sinne vikaan väliin vielä, yritän kai varmistella?? Isin ottamalla videolla tää näky vieläkin paremmin. Taas tajuaa, ettei pitäis tehdä mitään ylimääräsiä, vaikka eihän se sitä tokalla kerrallakaan osannut:D Kokemusta ja kisarutiinia, niin eiköhän näistä päästä!
En tiiä kävikö armo tässä meille vähän oikeudesta, koska saatiin vain 5vp, mun laskujen mukaan ois pitäny tulla enempi, mutta en sit tiiä?! Sijoitus oli 6/27.

Jälkeenpäin pohdittuna A:n kontakteilla olisi voinut vähän rauhoittaa menoa ja vuorostaan puomin kontakteilla liikkua itse enemmän, eikä tökätä vauhtia ihan kokonaan. Pääasia lie, että ne toimi! Ihanneajanalle päästiin melko tiukasti, -1.99s. Hyvä, noiden keppien säätökorjailuiden jälkeen ja Soolon vauhti kun ei muutenkaan kuulemma ollut ihan niin luja, kuin se treeneissä normaalisti on. Ehkä siihen vaikutti toi alusta ja paikka, kun ei siellä olla kuin kerran aikaisemmin oltu.:) Seuraavis sit jo lujempaa!

Oli niin kivaa ja radan jälkeen oli kaikesta huolimatta hyvä fiilis! Soolo kuunteli, teki just niin hyvin kun ohjasin ja se osaa. Mun pikkukollie on paras.



hyppäri

Hyppäri radalla oli monia kohtia, joissa olisin voinut ohjata paremmin. Ennen keppejä oleva valssinyritys epäonnistui totaalisesti, samoin siitä seuraava valssi on ihan myöhässä, teen sen vasta sen jälkeen, kun Soolo on tullut maahan renkaasta, vaikka pitäis jo silloin, kun koira ponnistaa esteelle!
Ja siitä seuraavat… no ei siinä, ohjaaja ei seuraa koiransa menoa ja kiirehtii turhaan. Juoksee mm. koiransa päälle, sitten paniikissa yrittää saada sen siitä huolimatta hyppäämään ja hankkii samalla hylyn siltä esteeltä:D Hehehe.
Loppuradastakin tulee kaikkia pieniä, mutta vähemmän vakavia säätelyitä ja ylimääräisiä kieppejä. Olisin voinut myös rauhoittaa lähdöt molemmissa radoissa, enkä lähtee noin ”lentävänä” paniikissa:D



melissalle iso kiitos videoista!!


ME USKALLETTIIN!! Mun tavoite oli tälle päivälle, että lähdetään pitämään hauskaa, ei sen enempää eikä vähempää. Me tehtiin se.
Treeneissä nyt tehään erikseen keppitreeniä ja vähän mietitään ohjaajan liikkumista, niin hyvä soppa tulee!

// Saatiinkin tuloslistojen mukaan tokalta radalta 10vp, eikä hyllyä. IHAN KIVA JEE. 8–)